Maija Haavisto: Palsamoitu

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Maija Haavisto on tietokirjojensa ohella julkaissut kolme romaania: Marian ilmestyskirja (2011), Makuuhaavoja (2012) ja Häpeämätön (2013). Kaikki ne ovat tavalla tai toisella käsitelleet sairauksia, niiden kanssa elämistä ja niistä selviytymistä.

Uusin kirja Palsamoitu puhuu rintasyövästä: opettaja Marjaanan paras ystävä Paula on kuollut ärhäkkään tulehdukselliseen rintasyöpään, ja nyt Marjaanakin löytää rinnastaan kyhmyn, jota hän kutsuu kirsikaksi. Lääkärille meno vain on vaikeaa: pintapuolisesti katsottuna Marjaanalla on neuroottinen piikkikammo, mutta syvemmin hän tietysti pelkää kuoleman silmiin katsomista, eikä sitä suinkaan auta se, että samoihin aikoihin hänen veljensä Jokkekin menehtyy.

Marjaana pelkää piikkejä, mutta rakastaa historiaa ja varsinkin muinaista Egyptiä. Hänen työnsä luokanopettajana on myös tärkeää, mutta Paulan kuoleman myötä hän on joutunut jäämään pitkälle sairaslomalle, ja paluu töihin arveluttaa. Niinpä hän kokeileekin siipiään osa-­aikaisena historianopettajana ala­-asteella. Työssä hän joutuu sitten kohtaamaan entiset kollegansa, oppilaat ja heistä etenkin Paulan pojan Simon, johon hänellä on aina ollut erityisen hyvä suhde. Mutta pääseekö Marjaana eteenpäin elämässä?

Olen lukenut Maija Haaviston aiemmat kirjat melko kriittisin silmin, mutta Palsamoidun kohdalla olin oikein tyytyväinen. Nyt tarina virtaa mukavasti, ja suppeahkosta sivumäärästään huolimatta kirja antaa hyvän kuvan sekä Marjaanasta että hänen lähipiiristään ja työstään opettajana. Intohimo Egyptiä kohtaan tulee myös kohtalaisen hyvin esille ilman, että sitä alleviivataan turhaan.

Haaviston leipälaji lienevät siis kuitenkin sairaudet ja niiden kuvaaminen, ja tällä kertaa tulos on uskottava ja herkkä. Kirjailija on siis kehittynyt huomattavasti, ja lieköhän mukana vielä entistä tarkempi kustannustoimittajakin?

Kommentti

  1. Itse asiassa minulta on ilmestynyt jo viisi romaania, Palsamoidun jälkeen on ehtinyt ulos jo Sisimmäinen Myllylahdelta. :-> Siinä ei enää käsitellä pitkäaikaissairauksia, vaikka varmasti vielä joskus tulevaisuudessa aiheeseen palaankin. Kiva että pidit kirjasta! (Kustannustoimittaja ei muuten ole vaihtunut, paitsi nyt tietysti kustantamon vaihtamisen myötä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *