Kari Häkämies: Presidentin murhe

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Entisen ministerin ja monessa mukana olleen poliitikon toinen dekkari Presidentin murhe jatkaa samassa ympäristössä ja osittain samoilla henkilöhahmoilla kuin ensimmäinenkin kirja. Tällä kertaa pelätyn ja pedantin naispresidentin vähän renttu mies on kadonnut. Poliisi laitttaa omat luotettavat kaverinsa selvittämään arkaluontoista asiaa. Samaan aikaan myös Helsingin Sanomien rikostoimitus saa vihiä aiheesta. Alkaa median ja poliisien kilpajuoksu, lööppien perässä juoksevalle tämä olisikin mahtava paljastus! Nuori toimittaja pääsee ikävän lähelle totuutta.

Katoamiseen tuntuu jotenkin liittyvän myös islantilaisen ex-ministerin kuolleena löytynyt poika, eivätkä karmeat löydöt ehkä jää tähän. Tutkimukset johtavat Kuopioon ja Pietariin asti. Politiikan ja rikosten pimeille asuinsijoille sijoittuva jännitystarina etenee tasaisesti.

Tekijä piikittelee reippaasti poliitikkoja ja mediaa, tosin rauhallisemmin kuin ensimmäisessä kirjassaan. On uskottavaa, että presidentin asema tekee yksinäiseksi ja yksinäisyyttä voi lievittää kalsarikänneillä. Lehdistön ja toimittajien kuvaus on lievästi huvittavaa. Sen sijaan kähminnät ja valtapelit ovat todellisuudessakin mahdollisuuksien rajoissa. Häkämies ennakoi mainiosti dekkarin julkaisuajankohdan: tapahtumat sijoittuvat perussuomalaisten vaalivoiton jälkeiseen aikaan!

Häkämies on parantanut kirjoittamistaan, tämä on selkeämpi kuin ensimmäinen dekkari. Silti kirjaan on jäänyt häiritseviä kielivirheitä ja kirjan toimittamisestakaan ei oikein osaa sanoa, mitä sille on tehty vai onko tehty mitään… Poliittisena viihteenä ja dekkarina tämä täyttää kyllä paikkansa kotimaisessa lajityypissä melko hyvin. Tekijä tietää mistä kirjoittaa, henkilöhahmot ovat kohtuullisen uskottavia ja juonikin on käypäinen. Aivan luettava kotimainen dekkari, jonka kirjoittaja nyt sattuu olemaan entinen ministeri. Olen lukenut parempiakin, mutta myös huonompia jännäreitä. Kyllä tämän parissa yhden mielenkiintoisen illan varmasti viettää, jos ei muuten, kuriositeetin vuoksi ainakin. Poliittisten juonittelujen ja dekkarien ystävälle tämä varmasti maistuu kotimaisena erikoisena.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *