Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mustan haukan loppu on neljäs Punaparran integraalikokoelma ja se sisältää tarinat Mustan haukan loppu, Elävänä tai kuolleena ja Punaparran aarre. Näistä tarinoista ensimmäinen on suoraa jatkoa edellisen albumin Espanjalainen ansa -tarinalle ja hyvää jatkoa onkin, sillä nokkela käsikirjoitus ei petä tälläkään kertaa. Aina kun pääsee ajattelemaan, että nyt kyllä käsikirjoittaja Jean-Michel Charlier maalasi itsensä nurkkaan, ratkaisu löytyykin yllättävästä mutta tarpeeksi uskottavasta suunnasta.
Elävänä ja kuolleena jatkaa siitä mihin ensimmäinen tarina jää ja vihdoinkin Punaparta alkaa Ericin toiveiden mukaan viettämään hiljaiseloa. Pieleenhän aie tietysti menee, sillä kuuluisan merirosvon lukuisilla vihollisilla on pitkä muisti, ja tällä kertaa Punaparran jäljille pääsee paitsi kokonainen brittilaivasto niin myös vanha vihamies. Tätä kinkkistä tilannetta saadaankin sitten selvitellä albumin viimeiselle sivulle asti. Punaparran aarre on olennainen osa tarinaa ja kun nyt merirosvojen aarteista puhutaan, niin tarina on mielestäni mielenkiintoisempi kuin viime albumissa ollut tarina merirosvokapteeni Morganin aarteesta. Tämä neljäs albumi pitää siis lippua korkealla ja hieman korottaakin tasoaan viime albumiin verrattuna.
Ainoa mikä sarjakuvassa hieman häiritsi oli anglismien runsas käyttö. Brittiupseerit tuon tuosta heittävät sutkautuksiaan puoliksi englanniksi, ja valitettavasti se tekee dialogin lukemisesta välillä todella tökkivää. Varsinkin puheet ‘bloodhunteista’ iski silmään, kun yksinkertainen käännös olisi ihan vain verikoirat. Ratkaisu on varmasti otettu suoraan ranksalaisesta alkuperäistekstistä ja kääntäjä ei varmasti asialle mitään voi, mutta iskipähän kyllä silmään.
Silti, onhan tämä ihan pikku nipotusta. Punaparta jatkaa edelleen tämän hetken parhaana seikkailusarjakuvana, olkoonkin että tämän albumin sarjakuvat on julkaistu jo 60-luvulla! Tällaista viihdettä lukisin mielelläni enemmänkin, mutta niin se taitaa vain olla, että harvempi käsikirjoittaja nousee Charlierin tasolle. Kaikki kunnia Victor Hubinonin hienolle piirustusjäljelle, mutta tämä sarjakuva todellakin purjehtii vahvan käsikirjoituksen ja tiukkojen käänteiden voimin.
