Saana Saarinen ja Kati Tiirikainen: Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta

Kansi: Saana Saarinen ja Kati Tiirikainen: Rakastan kirjastoa : tarinoita lukijoilta

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

”Ilman kirjastoverkostoamme Suomi olisi henkisesti kylmä maa! Kirjastolaitos yhdessä koululaitoksen kanssa on tehnyt arjestamme rikkaan monin keinoin. Kirjastosta minulle tulevat mieleen sanat yhdessä, rauhassa, nauttien, kirjat, opastus, innostus, ilmaiset tapahtumat, kaikille, ilmaiseksi.”

Näin innostuneesti kuvaa kirjastoa espoolainen erikoiskirjastonhoitaja Raisa­-Hannele Alameri-Sajama, eikä hän suinkaan ole kokemuksessaan yksin. Saana Saarisen ja Kati Tiirikaisen laatima teos Rakastan kirjastoa kertoo erilaisten toimijoiden suhteesta kirjastoonsa, siitä mitä he ovat kirjastolta saaneet, mitä siltä vielä toivoisivat ja minkä arvosanan antaisivat Suomen kirjastolaitokselle. On aika lailla itsestään selvää, ettei haastateltaviksi ole eksynyt yhtään kirjastoihin ja kirjoihin kovin nurjamielisesti suhtautuvaa henkilöä, mutta siltikin lukijoiden, kirjailijoiden ja kirjastoalan ammattilaisten ihastunut näkemys asiasta melkein yllättää, sillä kahdeksikkoa alempaa arvosanaa ei kukaan antanut. Ja näin tietysti sopii ollakin, koska yleinen kirjastolaitos on Suomessa ihan maailman huippuluokkaa sekä kirjastoverkon että lainauslukujen perusteella.

Kokemuksiaan ovat kertomassa muiden muassa kirjailijat Tuula­-Liina Varis ja Reidar Palmgren, kansainvälisen kirjastojärjestöjen liiton IFLA:n puheenjohtaja Sinikka Sipilä sekä useampi erityyppinen rivikäyttäjä. Oli mielenkiintoista havaita, miten lähes kaikki haastatellut olivat aloittaneet kirjastonkäyttönsä jo hyvin varhain, alle kouluikäisenä tai aivan alaluokilla – tosin edellämainitun Alameri­-Sajaman virallinen yhteiselo kirjaston kanssa oli alkanut vasta hänen hankkiessaan 12­vuotiaana luvatta kirjastokortin, sitä ennen hän oli lukenut kirjoja salaa kirjaston hyllyistä!

Useimmat mukana olleista kehuivat kirjaston maksuttomuutta, rauhallisuutta, sivistyksen ja kulttuurin säilytystehtäviä sekä kykyä vastata ajan haasteisiin. Tässä tosin löytyi vähän hajontaa; vaikka digitaaliseen mediaan sopeutumista pidettiinkin tärkeänä, eivät sivutoiminnat saaneet kaikkien hyväksyntää. ”Kävelysauvojen ja skeittilautojen ei pidä kuulua kirjastojen valikoimiin”, toteaa Tuula­-Liina Varis. No, oma lähikirjastoni lainaa myös sateenvarjoja, mikä on nähdäkseni myös kirjojen säilymisen kannalta kannatettava toimintamuoto…

Rakastan kirjastoa on viehättävä pieni kirja. Se luo uskoa ihmisten sivistystahtoon, lukuharrastuksiin ja siinä sivussa myös ilahduttaa meitä kirjastotyöntekijöitä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *