Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
”Suorastaan lämminhenkinen. Siis Joe Abercrombien mittapuulla”, tätä kuvailtiin minulle. Kirjailijan aiemmat tuotokset, mustaksi kuivuneen veren henkistä huumoria hilseilevät Ensimmäinen laki -trilogia, Best Served Cold ja Heroes määrittelevät joka tapauksessa, millaisiksi odotukset muodostuvat. Abercrombien kirjoissa ei yleensä ole merkittäviä päävihollisia, koska sankareissa on jo tarpeeksi kauhisteltavaa.
Western-elokuvien (ja erityisesti Clint Eastwoodin tähdittämien) henkeä tavoitteleva kokonaisuus sijoittuu samaan fantasiamaailmaan kuin edellä mainitut kirjat. Kartalta on poimittu jälleen uusi tapahtumapaikka, villiä länttä muistuttava ei-kenenkään-maa alkuasukkaineen, uudisraivaajineen, kultaryntäyksineen ja lain ulkopuolella toimivine kaupunkeineen.
Nuori nainen nimeltä Shy palaa kaupunkireissulta kotitilalle vain löytääkseen sen maan tasalle poltettuna. Näyttäisi siltä, että polttajat ovat vieneet pikkusisarukset mukanaan. Kostoretkeä varten Shylle jää vain kärryt, vähän rahaa, vetohärät ja uskollinen mutta pelkurimainen renki. Shy itse ei onneksi ole mikään eilisen preeriateeren poika. Alueella operoi myös aiemmista kirjoista tuttu moraaliton palkkasoturi Nicomo Cosca joukkoineen, ja tuttuun tapaan nähdään muitakin yllätysvieraita aiemmista kirjoista.
Red Country on todellakin eri sarjaa kuin Abercrombien aiemmat. Sävy on tumma, mutta mukana on ennennäkemätöntä leppoisuutta. Välillä tuntui ihan tosissaan, että luen Terry Pratchettia. Aloin jopa lukiessani rentoutua ja toivoa varovasti, että päähenkilöille kävisi hyvin. Juoni ei ole ihmeellinen – paitsi jos pitää tyypillisille genrejuonikuvioille vinoilusta – mutta terävän dialogin ja vioistaan parantumattomien hahmojen luoman surkuhupaisan huumorin vuoksihan tätä suosittelisinkin.