Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Islantilaiskirjailijat eivät ole niitä tunnetuimpia, mutta vuoden 1955 nobelisti Halldór Laxness on tuonut tulivuorimaata esiin tälläkin saralla. Salka Valka on luultavasti hänen luetuin teoksensa ja samalla se on omanlaisensa kunnianosoitus kirjailijan kotimaalle.
Vuonon rannalla oleva pieni kylä elää kalasta, taistelee köyhyyttä vastaan, löytää ilonsa tansseista ja nuuskasta. Vaikka tapahtumat ovat monesti karuja, Laxnessin kerrontatapa tekee tarinasta kauniin. Ihmisten lisäksi pohjoinen luonto on läsnä vahvasti, tiirat ja haahkat seuraavat vähintään symbolisesti mukana alusta loppuun.
Kirja kuvaa elävästi koko kylää henkilöineen, mutta ennen kaikkea se on Salka Valkan tarina. Suurikokoinen tyttö on jo pienenä ärhäkkä sekä hyvin toimelias. Hän pystyy pitämään puolensa kaikkia (paitsi ehkä itseään) vastaan ja pysyy elämässä kiinni uutteralla työnteollaan. Hänen kasvunsa pikkutytöstä naiseksi on kirjan selkäranka ja kuvattu onnistuneesti jättäen lukijalle tilaa tehdä omat päätelmänsä.
Kalasaaliin lisäksi ihmissuhteet mietityttävät ja säätelevät entisajan pikkukylänkin elämää. Sen lisäksi uskonto sekä lopussa politiikka nousevat päähenkilön kasvutarinan rinnalle johtaviksi teemoiksi. Elämä on siis ennenkin pyörinyt melko tuttujen aiheiden ympärillä. Toiveet paremmasta antavat uskoa ja kaipuu muualle polttaa, mutta elämä pitäisi muistaa elää siinä hetkessä ja paikassa, jossa on. Tämä tulee mielestäni vahvasti useammassakin kohdassa.
Kerronnaltaan erinomainen romaani.
Ihmisillä on niin korkeat käsitykset siitä maailmasta, josta laivat tulevat ja jonne ne lähtevät. Ihmisten on niin vaikea käsittää, että maailma on juuri täällä, Oseyrissa Axlarvuonon rannalla.
