Tiina Martikainen: Surmanpolku

Osta kirja itsellesi

Surmanpolku on kolmas osa rikosylikonstaapeli Hanna Vainiosta kertovasta sarjasta; luin niistä ensimmäisen (Kasvot pinnan alla, 2015), mutta toinen osa jäi jostain syystä väliin.

Tällä kertaa tutkinnan kohteeksi tulee sammattilaisen ilmalämpöpumppuyrittäjän murha: hänet löydetään lenkkipolulta puukko rinnassa. Murhaaja on siis tiennyt, mitä tehdä, ja tehnyt juuri sen: surmannut Kimmo Jalkasen kylmäverisesti.

Epäilykset kohdistuvat tietenkin moniin läheisiin ihmisiin: on Kimmon työntekijä, paikalliset hämärähörhot ja lopulta myös uhrin puoliso, koska tutkimusten perusteella vähän hennompikin murhaaja olisi voinut olla asialla.

Kuten ensimmäisessä osassa, nytkin Hannan poliisikoira Riina häärii innokkaasti mukana koiranherkkupalkalla. – Minulla ei ole vähääkään käsitystä poliisikoiran toiminnasta, mutta oikein mukavasti tämä Riina on kuvattu, ihan meitä koiraihmisiä hivellen.

Romaani toimii kuten sarjan alkuosakin, eli hyvin perinteisellä ja jotenkin miellyttävällä tavalla, jos nyt puukkoa rinnassa voi miellyttävänä pitää. Mutta Martikainen ei mässäille väkivallalla, vaikka siihen olisi henkilöiden perusteella ollut mahdollisuuskin.

Verrattuna Kasvot pinnan alla -kirjaan tämä uusi teos on selvästi kehittynyt; kirjailija on malttanut mielensä, eikä kuvaile ihan jokaista yksityiskohtaa ummet lammet selittäen. Ehkä tämä ei nyt mitään suurta dekkarikirjallisuutta ole, mutta mukavaa ja letkeää luettavaa joka tapauksessa.

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.