Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Maria Wern -sarjassa on ilmestynyt jo hyvinkin toistakymmentä dekkaria uskollisesti joka vuosi. Idyllinen Gotlanti on saanut olla näyttämönä mitä erilaisimmille murhateoille, ja kun vielä Mari Jungstedtkin sijoittaa dekkarinsa sinne, alkaa saari näyttää aika lailla epäilyttävältä murhien tyyssijalta.
Tällä kertaa tapahtumat lähtevät liikkeelle vanhan koulukuvaajan murhasta; myös muita vanhuksia kuolee väkivaltaisesti, ja vieläpä rikospoliisi Tomas Hartmaninkin vanha äiti joutuu pahoinpitelyn kohteeksi. Yhteistä näille teoille tuntuu olevan videokuvaus: murhapaikalta löytyy videokameran linssinsuojus, ja Emma Hartmaniakin salaperäinen ratsastajatyttö kuvaa. Päälle päätteeksi kesken tutkimusten Maria saa sähköpostilla tuntemattoman lähettäjän viestin, jossa häntä on salaa kuvattu makuuhuoneessa vähissä pukeissa. Samaan aikaan katoaa muutama lukiolainen, joilla arvellaan olevan osuutta asiaan.
Tyypillistä Janssonia siis: paljon tapahtumia, paljon henkilöitä ja mikä mukavaa, myös suhteellisen loogisesti ja koukuttavasti kulkeva rikosjuoni. Murhaaja selviää melko aikaisin, mutta se ei vähennä jännitystä, ja ruumiitakin tulee jonkin verran enemmän kuin keskivertojanssoneissa. Pidin kuitenkin tästä kirjasta enemmän kuin joistakin sarjan edellisistä osista, ja uskon että Maria Wernin ystäviä löytyy muitakin. Liittäisin tämän kategoriaan ”hyvät kesädekkarit”, vaikka tapahtumat sijoittuvatkin myöhäiseen syksyyn. Täytyy vain toivoa, että Jansson onnistuu pitämään edes kohtalaisen tason näin tiheässä julkaisutahdissa.
