Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun on ikää ja kremppoja eikä jalka aina tottele, saako silti päättää asioistaan ja asumisestaan? Britta, 86, haluaa viettää kesän rakkaassa kesäpaikassaan Lindössä Tukhoman saaristossa. Hän on varma, että se on hänen viimeisensä. Tytär toppuuttelee eikä arvaakaan, millaiselta yllättävältä taholta Britta saa apua Eleonore Holmgrenin esikoisromaanissa Viimeinen kesä.
Tukholman-asunnossa aika käy pitkäksi. Tytär ehtii harvoin käymään Brittan luona, poika asuu merten takana, ja millaiset välit häneen mahtavat ollakaan.
Britta on päättänyt huimauksesta ja leikatusta jalasta huolimatta muuttaa kesäpaikkaansa. Vuosikymmeniä ystävänä ollut Iris asustaa lähellä ja on luvannut lähteä mukaan. Iriksen talossa Lindössä on kylpyhuonekin, Britan huushollista puuttuu kunnallistekniikkaa.
Aikoinaan majatalona toimineessa kesäpaikassa on vastassa yllätys – omin luvin ikkunasta sisään kavunnut Adam, joka on joutunut velkoihin ja huonoon seuraan ja etsinyt suojaa tyhjillään olevasta talosta. Kukaan Adamin entisistä kavereista ei tahdo auttaa häntä, mutta onpa oiva sattuma, että Britta saa taloonsa nuorukaisen, jolle laatia tehtävälistoja vihreällä kynällä joka päiväksi. Ja että poika muistuttaa niin valtavasti Nilsiä, Brittan ikuista rakkautta ja ensimmäistä aviomiestä.
Topakalla vanhalla rouvalla on kyläyhteisössä sananvaltaa. Hänen manipulointinsa tunnistetaan ja siihen paljolti alistutaan.
Adam tekee töitä talossa, puutarhassa ja naapurissa asustavan Karlssonin leivissä. Hän saa ajo-opetusta ja säästää maalausurakoista ja huussin tyhjennyksistä saamansa palkan velanmaksuun. Kesä on aikaa tienata.
Mutta voiko velanmaksu sujua noin vain? Tuleeko vedätystä tai muuta harmia?
”Meillä on ehdotus, minulla ja Iriksellä.” Britta katsoo Iristä, Iris nyökkää. Keittiössä tulee hiljaista. Kellon sekuntiviisari tikittää vääjäämättä omassa tahdissaan seinällään tiskipöydän yläpuolella. ”Me luovutamme ne rahat sinun sijastasi. Meidän kimppuumme hän ei tuosta vain käy, oli mikä konna hyvänsä.”
Mummot tilaavat kahvia ja tahtovat tarjota Samir-velkojalle vaniljasydämenkin, jota mokoma ei edes arvosta. Mutta koska Iris on ollut naimisissa poliisin kanssa, topakat vanhatrouvat osaavat kyllä suunnitella kuviot. Kaikki käy hyvin.
Kesästä tulee viimeinen, mutta varsin onnellinen ja tapahtumantäyteinen.
