Anna-Lisa Sahlström: Viimeinen ruhtinas, kertomus Edvard Gyllingistä

Viimeinen ruhtinas

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Ensimmäinen täydellinen elämänkerta Edvard Gyllingistä, älykkäästä opiskelijasta, etevästä tiedemiehestä, kulttuurin rakastajasta, hellästä aviomiehestä ja perheenisästä sekä maltillisesta politiikosta. Kirja pohjautuu pitkälti Gyllingin löydettyyn ja säilyneeseen kirjeenvaihtoon sekä muihin kirjallisiin dokumentteihin, joista on poimittu olennaisia osia tekstiin joko kokonaan tai osaksi.

Gylling oli yksi viimeisistä niin sanotuista kapinajohtajista, jotka jättivät Suomen vuonna 1918 punaisten tappion jälkeen kansalaissodassa. Hänestä tuli Karjalan neuvostotasavallan rakentaja, mies, josta kansa piti ja jolta kysyttiin neuvoja. Hän sai Karjalassa aikaan suuria muutoksia ja edistystä, hän oli pidetty johtaja ja tasavallan teknisen ja taloudellisen toiminnan uudistaja. Kirjan nimi, Viimeinen ruhtinas, tuleekin pienestä pilkasta, kun häntä kutsuttiin Karjalan ruhtinaaksi. Gyllingin kohtaloksi koitui lopulta Stalinin terrori ja viimein kuolema. Omat pettivät, voisi sanoa. Gylling ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä, sattumoisin hääpäivänään, 14.6.1938.

Elämäkerta on kuin jännityskertomus, se on elävää elämää, tragiikkaa, myös sotaa ja kuolemaa. Gyllingin osaksi tuli elää Suomen vaikeimmat vuodet ensimmäisestä yleislakosta ja torppariparlamentista aina kansalaissotaan ja siihen liittyviin tapahtumiin asti. Hän oli neuvottelemassa Suomen itsenäistymisestä, mutta myös kansalaissodan alkamisesta. Valkoiset joukot olivat jo Mannerheimin johdolla aloittaneet taistelun Pohjanmaalla, kun Helsingin punainen johto vasta päätti liittyä sotaan ainoana mahdollisena tapana puolustautua ja reagoida raakaan mielivaltaiseen tappamiseen ja hävitykseen. Gylling kuitenkin vastusti tätäkin viimeiseen asti. Hän oli parlamentaariikko, ei vallankumouksellinen. Hän ei myöskään paennut vastuuta, hän mietti ja valmisteli puolustuspuhettaan mahdolliseen oikeudenkäyntiin.

Kansalaissota kaikkine lieveilmiöineen vie kirjasta ison osan, onhan kyseessä kansakunnan jakautuminen kahtia vuosikymmeniksi sekä mittava henkinen ja maallinen tuho, vuosien katkeruus ja kauna. Kirjasta käy ilmi myös Ruotsin yllättävä suhtautuminen asiaan; ruotsalaisia joukkoja nousee maihin Ahvenanmaalle, tarkoituksena liittää maakunta Ruotsiin, ”jonne se heidän mukaansa kuuluukin”. Ruotsalaiset tarkkailijat myös kertovat, että he eivät olleet havainneet mitään valkoista terroria, ainoastaan bolshevikien kapinaa ja näiden tekemiä murhia. Samoin tanskalaisilla on ristiriitainen näkemys asiasta; he puolestaan pelkäävät Saksan mahtia. Saksalaiset joukot ovat jo avustamassa Mannerheimia ja maa on kaaoksen kourissa.

Kun Tampere palaa, näkyy vain verta ja liekkejä sekä tyytyväinen valkokenraali. Kirjassa kerrotaan kiinnostavasti myös se, miten Mannerheim lopulta valikoitui valkokaartin johtoon… Kansalaissodan eri näkökulmat tulevat kirjassa hyvin esille, myös osa tähän asti julkisesti melkoisen vaietuista tapahtumista ja mielipiteistä. Gylling itse pakenee viimeisenä ensin Viipuriin ja kaupungin antauduttua matkaa salaa Moskovaan, jossa ottaa myöhemmin vastaan tarjotun tehtävän Karjalan kehittämiseksi.

Kirja on koottu erinomaisesti ja sen työstämisessä on nähty vaivaa. Tekijälle kiitokset kirjasta sekä valtavasta tehdystä tutkimustyöstä ja kaiken saattamisesta mainioon kirjalliseen muotoon! Työ on ehdottomasti kannattanut — itse luin tämän kerralla loppuun, en malttanut lopettaa.Tästä todella voi nähdä ja tuntea Gyllingin omat sanat ja ajatukset, sellaisena kuin hän itse aikanaan ne tarkoitti. Suosittelen kaikille Suomen lähihistoriasta kiinnostuneille, etenkin kansalaissodan ajasta tässä on osittain melko uutta tietoa. Gyllingistä itsestään ei ole aikaisemmin vastaavaa kirjoitettu. Vaikuttava ja komea, viiltävän todenmukainen elämäkerta!

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *