Grönlannin itäosassa, keskellä hyytävää kylmyyttä, sijaitsee tutkimusasema Glacier Camp 9, lyhyemmin Box 9, jonka suomalaisen start up -yrityksen toimitusjohtaja Markus Nieminen on onnistunut neuvottelemaan IceCore AI -yrityksensä käyttöön. Tutkimusasema on perustettu vuonna 1980 ja lakkautettukin jo vuosituhannen vaihteessa, mutta se käynnistettiin uudelleen, kun IceCore aloitti siellä tutkimuksensa.
Box 9:ssä työskentelee joukko tutkijoita, jotka syöttävät IceCoren tekoälyllä toimivalle ohjelmalle dataa alueesta. Yritys on perustettu muutamaa vuotta aiemmin ja sen pääasiallinen tehtävä on ilmastotutkimus. Grönlanti on sijaintinsa perusteella ihanteellinen paikka datan saamiseksi.
Kun IceCoren toimitusjohtaja Nieminen kuolee tutkimusasemalla epäselvissä olosuhteissa, Puolustusvoimien tiedustelulaitos lähettää sotilastiedustelusta Janne Peuran tutkimaan tapausta paikan päälle. Mukaan lähtee myös Peuran naisystävä, IT-asiantuntija Laura Vesterinen Suposta.
IceCore on tuottanut niin tarkkaa dataa alueelta, että Puolustusvoimat on sijoittanut yritykseen, mutta sen ohjelmasta ovat kiinnostuneet Suomen lisäksi myös USA, Venäjä ja Kiina. Nämä maat taistelevat Grönlannin alueen luonnonvaroista ja alueen merireiteistä ja pyrkivät hyötymään alueesta. USA on ilmoittanut ottavansa Grönlannin hallintaansa.
Viimeinen vyöhyke keskittyy tekoälyn kehittymiseen ja turvallisuusjärjestelmä Blackrailiin, joka alkaa ohjata itse itseään. Tästä esimerkkinä on ollut tekoälyn suorittama hakkerointi 2026 kesällä, kun ”Open AI:n ChatGPT:n piti tehdä testi yrityksen sisäisessä järjestelmässä, mutta se murtautui ulos ja hakkeroi itsensä kilpailijan järjestelmiin.”
Toinen juonikuvio kirjassa kertoo NAR-liikkeestä, New Apostolic Reformationista, joka pyrkii luomaan Jumalan valtakunnan maanpäälle. Liike on lähtöisin Yhdysvalloista. Kuten mille tahansa uskonlahkolle, kaikki muu kuin heidän oma ajattelunsa on väärin. Yksi IceCoren työntekijä saadaan houkuteltua mukaan liikkeeseen, ja hänelle tarjotaan rahaa hakkeroinnista.
Harvat olivat tekoälyn kouluttamisessa ja sen käyttämisessä tietomurtoihin yhtä hyviä kuin hän. Ja nyt kun Richardin projekti oli jo hyvässä vauhdissa, hänkin voisi tehdä Jumalalle kunniaa ja päästä oikaisemaan vääräuskoisia.
Aamos Honka on luonut taas niin todenmukaisen ja ajankohtaisen trillerin, että lukija miettii, onko tämä faktaa vai fiktiota. Teksti on asiantuntevaa, ja vaikka mukana on monen eri valtion toimijoita, kaikki yhdistyvät niin soljuvasti tarinaan, ettei kirjaa tarvitse selata taaksepäin muistaakseen kuka mihinkin asiaan liittyy. Kirjan kansi on tyyliltään samanlainen kuin kaksi aiempaakin kirjaa, ja sopii hyvin aiheeseen. Myös teksti kirjassa on fonttikooltaan sellainen, että sen näkee lukea vaikka öiseen aikaan vähän heikommassakin valossa. Kirja sopii hyvin sellaiselle lukijalle, jota maailman tilanne kiinnostaa, ja joka miettii, mitä kaikkea tekoäly voi saada aikaan. Jään taas odottelemaan seuraavaa kirjaa.






