Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun hän meni saunaan,
laittoi laukun naulaan.
Kun hän tuli saunasta,
otti laukun naulasta.
Kunnon mies? Oletko muuten ikinä pohtinut, että aika helpolla lähtee Ukko Nooalle kunnon miehen titteli? Kuten Ville Pirinen toteaa: ”Voip olla ihan kekä vaan random Nooa-ukko, josta paljastuu vain satunnainen saunalaukkukäytäntö.” Pirinen lähtee kehittelemään ajatusta kunnon miehen kriteereistä hieman pidemmällekin. Mikä sinusta olisi peruste kutsua ketään ”kunnon mieheksi”?
Kuten räväkästä aloituksesta voidaan päätellä, on Ville Pirisen urbaanilegendoja ja niiden analyysiä sisältävä Yhesti yhes x paikas -sarjissarja saanut jälleen uuden osan. Yhesti yhes kahennestoista paikas on tuttua laatua sarjan faneille. Ukko Nooan lisäksi Pirisen tiukkaan pureskeluun pääsevät muiden muassa epäonniset sanavalinnat ja väärinymmärretyt ilmaisut sekä ystäväporukan painajaiseksi muuttuva mökkiretki sienikeittoineen. Eikä kännissä oksenteluakaan ja sen aiheuttamaa karmeaa moraalista dilemmaa myöskään sivuuteta.
Yhesti yhes kahennestoista paikas ei keksi pyörää uudelleen, eikä sen ole sitä tarkoitus tehdäkään. Se on napakan filosofinen mutta silti viihdyttävä ja makaaberilla tavalla hauska kokoelma sattumuksia ja ajatuksia. Mielenkiintoista pohdintaa Pirinen esittää jälleen siitä, kuinka muisti toimii ja hahmottaa tapahtumia: se on epäluotettava ja muuntuvainen, siitä tutkijatkin ovat yksimielisiä. Värikkäät tapahtumat muuntuvat muistissa ja eteenpäin kerrottaessa yhä kieroutuneemmiksi, ja viimeistään siinä vaiheessa, kun Pirinen piirtää niitä eteenpäin, hän haastaa jo viimeisenkin totuuden rippeen. Mutta kuka kaipaa totuutta, jos voi keskittyä hyvään juttuun? Kuka nyt aina tahtoisi olla Kunnon Mies?
Yhesti yhes kahennestoista paikas jatkaa ansiokkaasti sarjaa, jota aion ainakin itse seurata niin pitkään kuin Pirinen uusia läystäkkeitä ulos puskee. Tai kuten Pirinen itse kirjoittaa: ”Yhesti yhes x paikas -sarja kuuluu varppina hänen rakastetuimpiin teoskokonaisuuksiinsa, eikä siitäkään ihan kauhean monet tykkää.” Niin, hieman hankala tätä on vinkata kaikille, mutta meille pohdiskeluun taipuvaisille keski-ikäisille, joita eritteiden näkeminen sarjakuva-albumissa ei liikaa häiritse, tämä on kyllä hyvä osuma.
