Nuori Pavlík värvätään Tšekkoslovakian salaiseen poliisiin vähän toisen maailmansodan jälkeen. Pavlíkin erityisominaisuus on hänen herkkyytensä oppia vieraita kieliä, ja erityisesti venäjän, saksan ja englannin kielet paitsi sujuvat häneltä helposti myös sytyttävät hänessä palon kielten sointia ja yksityiskohtia kohtaan.
Samaan aikaan Stalin kuulee valtavasta läpimurrosta I. P. Pavlovin instituutissa. Tutkijat ovat saaneet Laatokan rannoilta pyydetyn ketun puhumaan ja oppimaan inhimillisiä tapoja. Sylva-kettu kokee muodonmuutoksen Stalinin lemmikistä oikeaksi naiseksi – kaunottareksi, joka lumoaa kaikki, mutta erityisesti Pavlíkin, jonka Sylva kohtaa Münchenissä. Kummankin salainen tehtävä vaihtuu hetkessä rakastumiseksi ja maanpaoksi. Kertomuksen kaksi irrallista juonilinjaa yhdistyy yhdeksi, maagisrealistinen tarina ketun ja ihmisen yhteydestä lähtee vauhtiin.
Kettu naiseksi on kokeneen ja arvostetun tšekkikirjailija Jiři Kratochvilin ensimmäinen suomennettu teos. Se on uuden kotimaisen pienkustantamo Kairaamon ensimmäisiä julkaisuja. Kratochvil kertoo sadunomaista tarinaa rakastumisesta ja yhteydestä, mutta satumaisuus pitää ymmärtää vain satiirisehkoksi pintatasoksi, ja siitä kirjan aktiivinen kertoja monesti muistaa muistuttaakin. Kauniiden asioiden alla muhii sekä Stalinin ajan Neuvostoliiton järjestelmän että sen tšekkoslovakialaisen vastineen masinoima väkivalta- ja hallintakoneisto. Ilmiantajien ja likvidoijien verkosto tekee selvää vallanpitäjien poliittisista vastustajista ja mahdollisista uhkaajista tarkasti ja kuolettavasti. Varsinkin nuori Pavlík joutuu näkemään ja kokemaan läheltä jatkuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia.
Kettu naiseksi on ovela pieni romaani, jonka lukee nopeaksi välipalaksi. Se lainaa tarinaansa paristakin vanhemmasta romaanista, David Garnettin Lady into Foxista (1922) ja Vercorsin Sylvasta (1961), joita molempia Kratochvil kertoo kehitelleensä eteenpäin ja sijoittaneensa ne 1950-luvun kylmän sodan kontekstiin. Kyllä tämä lukea kannatti.








