Seppo Heikinheimo: Mätämunan muistelmat

Seppo Heikinheimo oli eläessään näkyvä kulttuurivaikuttaja. Yli 30-vuotisen uransa Helsingin Sanomien musiikkikriitikkona lisäksi hän toimi muiden muassa Helsingin kaupunginorkesterin vt. intendenttinä, tietokirjailijana, kääntäjänä ja monissa muissa tehtävissä. Hän puhui sujuvasti useita kieliä (pakkoruotsia tosin kovin vastentahtoisesti, ja sansk... Lue koko vinkki »

Steven Lee Myers: Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä

Uusi tsaari Steven Lee Myersin Uusi tsaari : Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä on Vladimir Putinin elämäkerta, mutta myöskin laaja katsaus Neuvostoliiton jälkeiseen venäläiseen yhteiskuntaan. Olin jo kaksi vuotta sitten lukenut Masha Gessenin Putin-elämäkerran Kasvoton mies, mutta se antoi Putinista kuvan jonkinlaisena sosiopaattina, joka toteutti KGB:n rau... Lue koko vinkki »

Henna Siekkinen: Aatteen puolesta

On se hätkäyttävä kirja, on se vaikka vastaavanlaisia on lukujonossa ollut useita Kähkösestä Zlobinaan. Näihin ei totu ja kyynel on herkässä. Varsinkin kun, kuten tämäkin, on suurelta osin totta. Ihmisen julmuus toista kohtaan on totisinta totta, mutta onneksi myös rakkaus. Viimeksi luin Guzel Jahinan kirjoittaman vaikuttavan isoäidin tarinan Siper... Lue koko vinkki »

Ruta Sepetys: Harmaata valoa

Harmaata valoa Iltamyöhällä kesäkuussa 1941 Liettuassa NKVD takoo ovea ja antaa Linan perheelle 20 minuuttia aikaa pakata. Isä on jossain kadoksissa, joten Lina pakataan äitinsä ja pikkuveljensä kanssa kuorma-autoon, kuskataan rautatieasemalle ja pakataan satojen muiden liettualaisten kanssa junanvaunuihin. Määränpää on tuntematon ja tunnelma ahdistunut, sekav... Lue koko vinkki »

Diane Ducret: Diktaattorien naiset

Tekijän kauna ja kateus tulivat ensimmäisenä mieleen kun kääntelin Diktaattorien naiset -kirjan sivuja. - Juorukirja, oli alkupäätelmä. Loppupäätelmä oli ja on: - Kyllä ne naisetkin osaavat, julmia olla. Ei muuta voi sanoa Maon leskestä Jiang Qingistä ja Ceaușescun puolisosta Elenasta. Itse diktaattorien toiminta ei päivänvaloa kestä, mutta e... Lue koko vinkki »

Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja

Toinen maailmansota ei säästänyt ketään, ei lapsia eikä naisiakaan. Venäjällä juhlitaan toukokuun 9:ntenä urheita miehiä, jotka vapauttivat maan fasistien kynsistä. Mutta näiden miesten joukossa oli suuri määrä naisiakin. Svetlana Aleksijevitš antaa äänen näille sodan epäinhimillisyyksien sekaan joutuneille. Sodalla ei ole naisen kasvoja on järk... Lue koko vinkki »

Jesse Matilainen: Suomen suurin kommunisti

Suomen sisällissodan loppumaininigeissa sodan hävinneiden punaisten avainjoukot pakenivat Neuvostoliittoon. Neuvostoliitonkaan olot eivät olleet vielä kunnolla vakiintuneet, mutta luottamus Leniniin oli korkea. Suomen kommunistinen puolue toimii Otto Wille Kuusisen ohjauksessa rajan takana uutta vallankumousta suunnitellen. Pakolaishallituksen kesk... Lue koko vinkki »

Mihail Šiškin: Kaunokirjoituksia

Mihail Šiškin on Sveitsissä asuva Neuvostoliitossa vuonna 1966 syntynyt kirjailija. Ja kuten asuinpaikasta voi päätellä: Ei kovin suopeasti katso perivenäläistä hallintotapaa, ei sosialistista eikä putinilaista. Vankilamaaksi hän nimittää tuon isänmaansa, jonka asukkaita hallitsijat ovat aina pitäneet orjan asemassa. Kaunokirjoituksia-teos on yh... Lue koko vinkki »

Olavi Paavolainen: Volga virtaa nyt Moskovaan : Kirjoituksia Neuvostoliitosta

Olavi Paavolainen oli merkittävä kulttuurihenkilö 1900-luvun Suomessa; hänen toisaalta hohdokas, toisaalta traaginen elämänsä kulki kirjailijaryhmä Tulenkantajien palvotusta prinssistä kohti 1960-luvun alun alkoholisoitunutta Yleisradion johtajaa. Hänen pääteoksenaan voidaan pitää vuonna 1946 ilmestynyttä kirjaa Synkkä yksinpuhelu, mutta 1930-luvul... Lue koko vinkki »

Markus Leikola: Uuden maailman katu

Markus Leikola on kirjoittanut melkoisen teoksen. Lähes 1000-sivuinen romaani kattaa koko joukon 1900-luvun suuria historiallisia tapahtumia. Yksittäisen päähenkilön sijasta Leikola näyttää tapahtumia useiden eri henkilöiden näkökulmasta. Henkilöt ovat todellisia, historiallisia ihmisiä suurien tapahtumien takana ja asiat tapahtuvat niin kuin ne... Lue koko vinkki »

Peter Munter, Vesa Nenye ja Toni Wirtanen: Talvisota 1939–1940

Talvisodasta lienee suomeksi sanottu kaikki, mitä sanoa voi. Tämä kirja kiinnosti kuitenkin tekijöidensä vuoksi. Vesa Nenyen ja Peter Munterin tunnen ennen kaikkea Puolenkuun pelien perustajina ja Munterin myös 1990-luvun larppiskenen isona nimenä, Toni Wirtanen taas lienee useimmille tuttu Apulannasta. Kolmikko on myös innokkaita peliharrastaji... Lue koko vinkki »

Agnete Friis ja Lene Kaaberbøl: Satakielen kuolema

Ukrainalaisen Natašan elämä on ollut enimmäkseen kovaa ja vaativaa; hän vietti lapsuutensa pienen kylän köyhyydessä ja unelmoi paremmasta, mikä näytti ensin toteutuvankin, kun hän meni naimisiin rikkaan ja hurmaavan Pavelin kanssa ja sai Katerina-­tyttären. Sitten Pavel kuoli epäilyttävällä tavalla, ja Natašaa alettiin epäillä hänen murhastaan. Äit... Lue koko vinkki »

Mihail Bulgakov: Morfiini ja muita kertomuksia

Mihail Bulgakov tunnetaan meillä parhaiten klassikkoromaanistaan Saatana saapuu Moskovaan, mutta onpa hänellä sentään muutakin tuotantoa. Morfiini ja muita kertomuksia on laadukas valikoima osin omaelämäkerrallisesta materiaalista kasattuja novelleja, jotka kääntäjä Mika Rassi on valinnut ja taustoittanut. Niminovelli Morfiini on teoksen ehdoton... Lue koko vinkki »

Mihail Berg: Kirje presidentille

Sosiaalinen infantiilius on venäläisten peruspiirre, joka ei ainakaan parane Vladimir Putinin hallitsemistavalla eli ylhäältä voimakkaasti ja voimatoimin ohjatulla autoritäärisellä demokratialla. Infantiilius näkyy juopotteluna, varasteluna, patriarkaalisuutena ja niin edelleen. Soppaan kun vielä sotkee tuomioistuimet, nuo – 'meidän synnyinmaamme a... Lue koko vinkki »

Katja Petrovskaja: Ehkä Esther

Katja Petrovskajan esikoisromaanin Ehkä Esther tarkastelu on aloitettava kirjailijasta itsestään. Petrovskaja asuu Berliinissä ja kirjoittaa saksaksi, mutta syntyjään hän on Neuvostoliitosta, tarkemmin Ukrainasta, vielä tarkemmin Kiovasta ulitsa Engelsa ja ulitsa Libknehtan risteyksestä. Hänen isänsä on ukrainanvenäläinen, äidin sukujuuret johtavat... Lue koko vinkki »