Diane Ducret: Diktaattorien naiset

Tekijän kauna ja kateus tulivat ensimmäisenä mieleen kun kääntelin Diktaattorien naiset -kirjan sivuja. - Juorukirja, oli alkupäätelmä. Loppupäätelmä oli ja on: - Kyllä ne naisetkin osaavat, julmia olla. Ei muuta voi sanoa Maon leskestä Jiang Qingistä ja Ceaușescun puolisosta Elenasta. Itse diktaattorien toiminta ei päivänvaloa kestä, mutta e... Lue koko vinkki »

Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja

Toinen maailmansota ei säästänyt ketään, ei lapsia eikä naisiakaan. Venäjällä juhlitaan toukokuun 9:ntenä urheita miehiä, jotka vapauttivat maan fasistien kynsistä. Mutta näiden miesten joukossa oli suuri määrä naisiakin. Svetlana Aleksijevitš antaa äänen näille sodan epäinhimillisyyksien sekaan joutuneille. Sodalla ei ole naisen kasvoja on järk... Lue koko vinkki »

Jesse Matilainen: Suomen suurin kommunisti

Suomen sisällissodan loppumaininigeissa sodan hävinneiden punaisten avainjoukot pakenivat Neuvostoliittoon. Neuvostoliitonkaan olot eivät olleet vielä kunnolla vakiintuneet, mutta luottamus Leniniin oli korkea. Suomen kommunistinen puolue toimii Otto Wille Kuusisen ohjauksessa rajan takana uutta vallankumousta suunnitellen. Pakolaishallituksen kesk... Lue koko vinkki »

Mihail Šiškin: Kaunokirjoituksia

Mihail Šiškin on Sveitsissä asuva Neuvostoliitossa vuonna 1966 syntynyt kirjailija. Ja kuten asuinpaikasta voi päätellä: Ei kovin suopeasti katso perivenäläistä hallintotapaa, ei sosialistista eikä putinilaista. Vankilamaaksi hän nimittää tuon isänmaansa, jonka asukkaita hallitsijat ovat aina pitäneet orjan asemassa. Kaunokirjoituksia-teos on yh... Lue koko vinkki »

Olavi Paavolainen: Volga virtaa nyt Moskovaan : Kirjoituksia Neuvostoliitosta

Olavi Paavolainen oli merkittävä kulttuurihenkilö 1900-luvun Suomessa; hänen toisaalta hohdokas, toisaalta traaginen elämänsä kulki kirjailijaryhmä Tulenkantajien palvotusta prinssistä kohti 1960-luvun alun alkoholisoitunutta Yleisradion johtajaa. Hänen pääteoksenaan voidaan pitää vuonna 1946 ilmestynyttä kirjaa Synkkä yksinpuhelu, mutta 1930-luvul... Lue koko vinkki »

Markus Leikola: Uuden maailman katu

Markus Leikola on kirjoittanut melkoisen teoksen. Lähes 1000-sivuinen romaani kattaa koko joukon 1900-luvun suuria historiallisia tapahtumia. Yksittäisen päähenkilön sijasta Leikola näyttää tapahtumia useiden eri henkilöiden näkökulmasta. Henkilöt ovat todellisia, historiallisia ihmisiä suurien tapahtumien takana ja asiat tapahtuvat niin kuin ne... Lue koko vinkki »

Peter Munter, Vesa Nenye ja Toni Wirtanen: Talvisota 1939–1940

Talvisodasta lienee suomeksi sanottu kaikki, mitä sanoa voi. Tämä kirja kiinnosti kuitenkin tekijöidensä vuoksi. Vesa Nenyen ja Peter Munterin tunnen ennen kaikkea Puolenkuun pelien perustajina ja Munterin myös 1990-luvun larppiskenen isona nimenä, Toni Wirtanen taas lienee useimmille tuttu Apulannasta. Kolmikko on myös innokkaita peliharrastaji... Lue koko vinkki »

Agnete Friis ja Lene Kaaberbøl: Satakielen kuolema

Ukrainalaisen Natašan elämä on ollut enimmäkseen kovaa ja vaativaa; hän vietti lapsuutensa pienen kylän köyhyydessä ja unelmoi paremmasta, mikä näytti ensin toteutuvankin, kun hän meni naimisiin rikkaan ja hurmaavan Pavelin kanssa ja sai Katerina-­tyttären. Sitten Pavel kuoli epäilyttävällä tavalla, ja Natašaa alettiin epäillä hänen murhastaan. Äit... Lue koko vinkki »

Mihail Bulgakov: Morfiini ja muita kertomuksia

Mihail Bulgakov tunnetaan meillä parhaiten klassikkoromaanistaan Saatana saapuu Moskovaan, mutta onpa hänellä sentään muutakin tuotantoa. Morfiini ja muita kertomuksia on laadukas valikoima osin omaelämäkerrallisesta materiaalista kasattuja novelleja, jotka kääntäjä Mika Rassi on valinnut ja taustoittanut. Niminovelli Morfiini on teoksen ehdoton... Lue koko vinkki »

Mihail Berg: Kirje presidentille

Sosiaalinen infantiilius on venäläisten peruspiirre, joka ei ainakaan parane Vladimir Putinin hallitsemistavalla eli ylhäältä voimakkaasti ja voimatoimin ohjatulla autoritäärisellä demokratialla. Infantiilius näkyy juopotteluna, varasteluna, patriarkaalisuutena ja niin edelleen. Soppaan kun vielä sotkee tuomioistuimet, nuo – 'meidän synnyinmaamme a... Lue koko vinkki »

Katja Petrovskaja: Ehkä Esther

Katja Petrovskajan esikoisromaanin Ehkä Esther tarkastelu on aloitettava kirjailijasta itsestään. Petrovskaja asuu Berliinissä ja kirjoittaa saksaksi, mutta syntyjään hän on Neuvostoliitosta, tarkemmin Ukrainasta, vielä tarkemmin Kiovasta ulitsa Engelsa ja ulitsa Libknehtan risteyksestä. Hänen isänsä on ukrainanvenäläinen, äidin sukujuuret johtavat... Lue koko vinkki »

Ljudmila Ulitskaja: Vihreän teltan alla

Ljudmila Ulitskajan Vihreän teltan alla on 750-sivuinen tiiliskivi ja yritys selittää selittämätöntä eli sitä, millaista elämä Neuvostoliitossa oli. Tarina alkaa eräänä historiallisena päivänä vuonna 1953 ja jatkuu aina 1990-luvulle asti. Sen keskiössä on kolme koulupoikaa, ja vaikka tarina tempoilee sivuhenkilöstä, tilanteesta ja paikasta toiseen,... Lue koko vinkki »

Natalia Dobrohotova-Maikova ja Vladimir Pjatnitski: Harmsiaadi : …ja he kaikki rakastivat venäläistä kirjallisuutta

Kämmenen kokoinen ja paksuinen kirjanläpykkä houkuttelee tarrautumaan kiinni, varsinkin kun sen päähenkilöitä ovat Puškin, Gogol, Tolstoi, Dostojevski ynnä muut venäläiset klassikkokirjailijat. Melkomoisen absurdi anekdoottijutelma onkin Harmsiaadi, jonka lähtökohta ja synnyn sytyttäjä oli aikanaan Kresty-vankilan mielisairaalaan kuollut kuvia k... Lue koko vinkki »

Arto Mansala: Kohti kaaoksen pitkää yötä : kolme kautta Moskovassa

Arto Mansala työskenteli Suomen Moskovan-suurlähetystössä kolme kautta. Hän aloitti työnsä jo vuonna 1967. Hänen aikanaan Neuvostoliitto hajosi, ja uusi Venäjä syntyi. Maailma muuttui paljon ja kuitenkin vain hyvin vähän. Arto Mansala valitsee vuonna 1967 ensimmäiseksi ulkomaankomennuskohteekseen Moskovan. Hän on 25-vuotias, ja hänen tehtäviinsä... Lue koko vinkki »

Mikko Porvali ja Matti Putkinen (toim.): Vanki, vakooja, sissi

Inkerinsuomalaisten historia tulee lähelle ilman henkilökohtaisia kytköksiäkin. Maantieteellisesti se on heti Pietarin takana. Ajallisesti Inkerin synkät vuodet ovat lähihistoriaa; suuri osa alueen suomalaisista karkotettiin, teloitettiin tai kuoli pakkotyössä Stalinin vainojen aikana. Tietokirjailija Mikko Porvali on toimittanut Matti Putkisen ans... Lue koko vinkki »

Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Jos joku kaatui heikkoudesta eikä jaksanut enää nousta, hänet ammuttiin muitta mutkitta. Entä miten kävi ruumiiden? Niitä käytettiin puutavaran vähyyden vuoksi ratapölkkyinä, sillä niin kaukana pohjoisessa ei ole puita eikä siis puutavaraa. Kun maa oli jäätynyt talvella kovaksi, kestivät nuo ihmisluilla tuetut raiteet suurtakin liikennettä. Tuohon... Lue koko vinkki »