Pieni taskuun mahtuva kirja tarjoilee luontosuhteen virkistämistä ja hiljentymistä luonnon ihmeiden ja päämäärättömän kuljeskelun äärelle. Emmi Jormalaisen kuvitus tuo tukea Reetta Niemelän hyvin vähäeleiselle ja runolliselle tekstille, joka pyrkii tuuppimaan lukijaa hellästi kohti luontoa ja hiljaisempaa olemista.
Vaikka kirjassa on paljon kuvitusta, siinä on myös aukeamia, joissa valkoisilla sivuilla on vain hyvin vähän tekstiä. Tilaa pysähtymiselle ja hengittämiselle riittää. Osa kirjan ehdotuksista on konkreettisia tekemisideoita (”Rakenna risuista metsään pienoismaailma”), osa taas hyvinkin meditatiivisia (“Ole vesipisara”).
Eräs lukija oli GoodReadsissa huomauttanut ihan aiheesta, että Pieni kuljeskelukirja on hyvän sään kirja: kuvituksessa ei juuri yötä, talvea tai muuten vain hurjempaa luontoa näy. Tummemman luonnon huomioiminen olisi syventänyt kirjaa entisestään. Mutta hyvä näinkin, ja kuljeskeleminen on toki mukavinta kesällä ja hyvällä säällä.
Pieni kuljeskelukirja toimii harjoituskirjana, jonka ohjeita seuraamalla pääsee lähemmäs luontoa. Se on antoisa myös kotioloissa luettuna ja pohdiskeltuna: se tarjoaa leppoisaa lapsentasoista pohdiskelua ja meditointia luonnon äärellä.
Anna jalkojesi kulkea
sinne minne ne haluavat
Mitä enemmän vapautta
annat jaloillesi,
sitä rohkeammiksi ne tulevat.








