Tammen Keltaiseen kirjastoon on saatu uusi japanilaisnimi Mieko Kawakamin myötä. Uudet japanilaisten romaanien suomennokset tuntuvat kallistuvan joko leppoisaan viihdekirjallisuuteen tai sitten naisten elämää nyky-Japanissa kuvaaviin teoksiin. Kaikki rakastavaiset yössä kallistuu tähän jälkimmäiseen lokeroon, eikä varsinaisesti ole mikään hyvän mielen romaani.
Kaikki rakastavaiset yössä -romaanin päähenkilönä on Fuyuko Irie, freelancer-oikolukijana työskentelevä nuori nainen Tokiosta. Hänen elämänsä on kovin pientä ja rauhallista. Hän on muutamaa vuotta sitten irtisanoutunut töistään ja jäänyt freelanceriksi, koska ei oikein sopeutunut työyhteisöön, eikä kestänyt muiden työntekijöiden epämiellyttävää suhtautumista. Niinpä kun tarjoutuu mahdollisuus tehdä oikolukemista freelancerina, Fuyuko tarttuu tilaisuuteen suorastaan poikkeuksellisella ryhdikkyydellä.
Tähän muutokseen kannustaa osaltaan Hijiri, Fuyukon yhteyshenkilö isossa kustantamossa. Hänestä tulee Fuyukolle jonkunlainen ystävä; ihan täysipainoiselta ystävyyssuhde ei ulkopuolisen silmiin vaikuta, mutta onpahan jotain säännöllistä ihmiskontaktia muuten kovin eristäytyneelle Fuyukolle. Pyrkimyksestä mennä paikalliseen kansanopistoon opiskelemaan jotain ei tule mitään, mutta se johtaa kohtaamiseen ystävällisen miehen kanssa, ja siinäkin Fuyukolle on jotain uutta.
Romaani seuraa Fuyukon elämää vajaan vuoden ajan ja dokumentoi pientä elämänmuutosta pienessä elämässä. Käänne ei ole mitenkään yksiselitteisesti parempaan päin, Fuyuko muun muassa kehittää itselleen romaanin aikana alkoholiongelman. Kirja tarjoaa myös näkymän Fuyukon nuoruuteen ja traumaattisiin kokemuksiin, jotka selittävät Fuyukon taipumista dissosiointiin.
Oma symboliikkansa on sillä, että Fuyuko työskentelee nimenomaan oikolukijana. Siis ihmisenä, jonka tehtävänä on vain etsiä virheitä muiden työstä, ja jonka työnjälki on ideaalitapauksessa täysin näkymätöntä – mutta ainahan niitä virheitä kuitenkin jää, eli koskaan ei voi lopulta olla täysin tyytyväinen työnsä jälkeen.
Kaikki rakastavaiset yössä ei siis tosiaan ole mikään ihan helppo ja mutkaton romaani. Se kuvaa vähän lohdutonta elämäntapaa. Kirjoitustyyliltään se on sinänsä aika suoraviivainen ja konstailematon. Kirjassa on runsaasti dialogia, jossa ei aivan täysin kohdata toista ihmistä; se voi olla lukijalle vähän turhauttavaakin. Oma viehätyksensä tällä romaanilla on, mutta ei Kaikki rakastavaiset yössä nyt aivan ylimpien suosikkieni joukkoon noussut, mitä japanilaisiin ulkopuolisuuden kuvauksiin tulee.








