Kengännauhat voivat joskus olla hankala juttu. Niin ne ovat myös Ansalle, joka aloittaa koulun, eikä osaa vielä solmia kengännauhoja. Kielenkääntäjänä työskentelevä äiti on kiireinen töidensä kanssa, eikä ehdi opettaa Ansalle kengännauhojen sitomista. Siispä Ansa lähtee kouluun kengännauhat auki!
Hankaluuksiahan siitä seuraa. Mutta kun mieltä askarruttavat monet asiat, kaikelle ei riitä aikaa ja voimia. Ansa kengänpauloissa kuvaa lämmöllä koulun aloittamista, jännittämistä, uusien taitojen opettelemista ja äidin ja lapsen yhteyttä. Isä on tässä tarinassa vain lämpimissä muistoissa, mikä saa tietysti ajattelemaan, että kirjan taustassa on jotain surullista, josta ei tässä vain puhuta.
Kirjan kirjoittaja Elina Komulainen on työskennellyt pitkään psykologina lasten, nuorten ja perheiden parissa. Ei siis ole ihme, että Ansa kengänpauloissa katselee lapsen maailmaa läheltä ja tarkasti. Kuvituksen on tehnyt Johanna Pekkala, jolle kirja on esikoistyö lastenkirjojen parissa. Kuvitustyylissä on jotain perinteistä, kirja näyttää hyvässä mielessä siltä kuin se voisi olla vähän vanhempikin. Varsinkin Ansan tunnetilat välittyvät kuvituksesta hyvin ja kuvituksen rauhallinen tyyli istuu ajatuksia ja tunteita herättävän sisällön seuraksi.
Lenninsiivet on Komulaisen oma pienkustantamo. Näihin pienkustantamojen kirjoihin kannattaa aina toisinaan tarttua, mutta niiden löytäminen voi joskus olla hankalaa. Tuntuukin usein mielekkäältä kirjoittaa näistä pienempien kustantamojen kirjoista. Blogikirjoituksesta minäkin tämän taisin löytää: olisiko kirjastovaraus tullut Päivi Heikkilä-Halttusen Lastenkirjahylly-blogin jutun pohjalta. Lastenkirjahyllyä suosittelenkin lämpimästi, Heikkilä-Halttunen tekee siellä mielenkiintoisia, oivaltavia nostoja lastenkirjoista.






