Somehuhujen mukaan Tokion pohjoispuolella, Noharan asemalla, on kirjakauppa, josta voi löytää juuri sen kirjan, jonka haluaa lukea. Kirjakauppa Perjantaihin löytää tiensä myös kirjan kertoja, nuori mies nimeltä Fumiya. Silmälasejaan yhtenään nosteleva Fumiya on opiskelija, joka on aikeissa lopettaa opintonsa, ja on etsimässä isänsä kaipaamaa Kaoru Shōjin kirjaa Joutsenlaulua ei kuulu.
Kirja toki löytyy, mutta asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Isä ei haekaan nimenomaisesti tiettyä kirjan kappaletta, vaan isän ja kirjan yhteys on monipuolisempi. Kirjakauppa Perjantai palvelee tässäkin. Fumiya saa kirjakaupan avulla vähän paremman yhteyden sairaaseen isäänsä ja omaakin elämäänsä järjestykseen, ja päätyy vieläpä osa-aikatöihin kirjakauppaan.
Kirja, jota etsit jakautuu neljään erilliseen tarinaan. Tietäen japanilaisen kirjamaailman, nämä tarinat lienevät alun perin julkaistu erillään, vaikkapa jatkokertomuksina lehdessä. Siihen viittaa ainakin se, missä määrin niissä kerrotaan samoja asioita uudestaan. Näin romaanimuodossa toisto häiritsee hieman, mutta ei suuremmin haittaa lukemista. Jokaisessa tarinassa esille nousee joku tietty kirja. Parissa tarinassa kyse on suomalaisittain oudosta japanilaisesta kirjasta, mutta Raymond Chandlerin Pitkät jäähyväiset ja Michael Enden Momo lienevät paremmin tunnettuja Suomessakin.
Kirjakauppa Perjantai -sarjassa on ilmestynyt vuosina 2016–2018 neljä kirjaa, jotka on löydetty länsimaissa hiljattain. Ensimmäiset käännökset ilmestyivät vuonna 2025 ja saksalaiset ja ranskalaiset ovat jo ehtineet toiseen osaan. Sarjan myöhemmissä kirjoissa jatketaan samaan tapaan kirjojen ja niiden ihmisten välille luomien yhteyksien ympärillä.
Raisa Porrasmaan suomennos on totutun luontevaa tekstiä. Kirja, jota etsit asettuu osaksi viime vuosina suosittua hyvänmielenkirjallisuuden jatkumoa, mutta ei nouse ihan parhaimpien tasolle. Esimerkiksi Ito Ogawan Paperikauppa Tsubakissa yksityiskohtainen japanilaisen kulttuurin kuvaus nostaa sen tätä kiinnostavammaksi. Kirjojen ystävälle Kirja, jota etsit on toki kiinnostava tarina erikoislaatuisesta kirjakaupasta.
Mutta toivottavasti Fumiya pääsisi pikapuoliin käymään optikolla. Hänellä on selvästi todella huonosti istuvat silmälasit, niin usein hän saa niitä olla säätämässä.






