Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vahvat tunteet maustavat kesää Åsa Liabäckin Siirtolapuutarhaunelmia-sarjan toisessa osassa Unelmanrönsyjä siirtolapuutarhassa. Annan ja Patricin suunnitelmat perheen perustamisesta aaltoilevat; Margaretaa vaivaa syyllisyys, kun hän kaipaa kissa Maukumenssonin lisäksi muuta seuraa Runesta, jonka muistisairas vaimo elää vielä. Nuori muusikko Stephanie kasvattaa selkärankaansa suhteessa alkoholisti-isäänsä ja poikaystävään, jolle kesäolut maittaa huomattavan hyvin.
Kaiken kukkuraksi siirtolapuutarhaan muuttaa perhe, joka ei edes osaa kieltä kunnolla ja aivan varmasti rikkoo sääntöjä.
– Kuulkaa, nyt on metsäpalovaroitus, Ragnar sanoi Faridalle rauhallisella äänellä. – Ettekö ole lukeneet uutisia?
Pikku Hamid, joka seisoi vähän matkan päässä vihaisista aikuisista, astui eteenpäin.
– Emme seuraa ruotsalaisia uutisia kovin usein, poika selvitti.
Pahus vie.
– Mutta meillä on vettä mukana.
Hamid osoitti kahta suurta vesiämpäriä nuotiopaikan vieressä.
– Ei noista ole apua, Rigmor ujelsi.
Kiusankappale Rigmor kokee kovia ja oppii kenties vihdoin jotain. Lohdullista.
Hyvän mielen kirjaan voi mainiosti ujuttaa vakavia teemoja, kirjoittaa niistä koskettavasti.
– Ragnar kertoi surusta, hän sanoi sen sijaan ja laski kätensä mahalle, jotta Anna ymmärtäisi, mihin hän viittasi.
Kun ei osaa kieltä hyvin, täytyy keksiä, miten ilmaista se, mitä solidaarisuudesta toista naista kohtaan tahtoo sanoa.
– Minullakin oli, nainen sanoi ja laski jälleen kätensä mahalleen. – Melkein viisi vuotta sitten.
Anna katsoi Faridaa ja tunsi silmiensä täyttyvän kyynelistä. – –
– Kun oli sota ja pakenitte? Anna kysyi kauhuissaan.
Myös posttraumaattista stressiä kuvataan hyvin sen kirjoittajan ohjeen mukaisesti, että näyttää eikä selosta.
Hankalistakin teemoista huolimatta Unelmarönsyjä siirtolapuutarhassa on todellinen hyvän mielen lukukokemus. Mukavaa, miten kirjan henkilöt kasvavat tarinan mittaan.
Kirjailijan kiitoksissa toivotetaan palaamaan pian uudelleen. Tämän lukisi kyllä uudemman kerran, vaan kenties kutsu lupailee jatkoa. Luvassa taitaa olla Kuurankukkia siirtolapuutarhassa.
