Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Armand Gamachen työ rikosten maailmassa jatkuu. Sokeiden valtakunta on jo 14. suomennettu osa Louise Pennyn rikoskirjojen sarjaa, jonka tapahtumat sijoittuvat ranskankieliseen Kanadaan. Kirjasarjassa kulkee taustalla laajempia juonikuvioita, mutta jokaisessa kirjassa on myös itsenäinen juonensa. Sarjaa kannattaa kuitenkin lukea järjestyksessä, siten siitä saa eniten irti ja henkilöiden motivaatiot ja merkityksen ymmärtää täysin. 14. osan kohdalla ollaan jo sen verran syvällä, että tähän kylmiltään hyppäävä ei välttämättä ymmärrä paljoakaan.
Salaperäinen kirje kutsuu Gamachen hylättyyn maalaistaloon. Siellä käy ilmi, että hänet on nimetty hänelle täysin tuntemattoman naisen testamentin toimeenpanijaksi. Saman kutsun on saanut Three Pinesin kylästä tuttu kirjakauppias Myrna Landers ja kaksikolle outo rakennusurakoitsija Benedict Pouliot. Kukaan heistä ei tunne testamentin tehnyttä naista.
Testamenttikin on kummallinen. Se myöntää perillisille miljoonaomaisuuden ja aatelisarvon. Mikään ei kuitenkaan puhu sen puolesta, että naisella olisi ollut rahavaroja tai paronittaren arvoa, vaikka häntä Paronittareksi kutsuttiinkin. Nainen vaikuttaa olleen köyhä. Gamachen ja Myrnan mielenkiintoa tapaus kutkuttaa sen verran, että he suostuvat testamentin toimeenpanijoiksi ja herra Pouliot lähtee myös mukaan.
Koska tapahtumat ovat kuitenkin dekkarissa, testamentista seuraa tietysti ruumis. Mitäpä olisikaan kummallinen testamentti ilman kuolettavia seurauksia? Kun kuolemantapausta aletaan tutkia, se johtaa monitahoisten salaisuuksien äärelle, eikä testamentin kummallisuuksien selvittäminen ole sekään aivan yksinkertainen asia. Tutkimukset johtavat kauas Eurooppaan ja jopa satojen vuosien taakse.
Kaiken taustalla kirjasarjan pidempi juoni etenee. Edellinen osa Sirpaleinen totuus oli synkkä tarina Yhdysvaltojen ja Kanadan välisestä huumeiden salakuljettamisesta ja sen dramaattisten tapahtumien seurauksia Sokeiden valtakunnassa puidaan. Gamache joutuu kohtaamaan tekojensa pelottavat seuraukset ja Gamachen teot ja salaisuudet heijastelevat muihinkin sarjan päähenkilöistä. Gamachesta on rakentumassa kyllä melkoinen elämää suurempi hahmo, ja jos Gamachen toimia tarkastelee neutraalisti, hahmo alkaa tuntua jopa vähän pelottavalta. Mutta mikään erityisen realistinen dekkarisarjahan tämä ei ole koskaan ollut, eikä ole sitä nytkään.
Ronja Erkon suomentama teos etenee Louise Pennyn tapaan sujuvasti ja tuntuu sivumääräänsä sutjakkaammalta. Sarja kantaa yhä. Henkilöiden tuttuus on sekä vahvuus että heikkous. Tietyt kuviot toistuvat – Gamachella on jälleen kerran salaisuus, joka ratkaisee kaiken – mutta juonikuvioissa on riittävästi potkua, jotta tarina kantaa hyvin koko kirjan mitalta. Jos sarjan parissa on viihtynyt tähän asti, sitä ei tämä kirja muuta. Varsinkin tarinan alkupuoli on kiehtova, kun testamentin käänteet ovat aivan mysteerin peitossa. Loppupuolen jälkien siivoaminen ja mysteerin paketoiminen kasaan on enemmän kokeneen kirjoittajan rutiinityötä kuin mestarillista dekkarikirjallisuutta.
Yksi erityistä ihmetystä herättänyt asia kirjassa oli. Penny kuvaa Montréalin katujen huumeidentäyteistä elämää ja jokin toistuvassa viittauksessa ”narkkareihin, transihmisiin ja huoriin” häiritsee. Onneksi Erkko on suomentanut ilmaisun neutraalimmaksi kuin miten Penny sitä alkutekstissä käyttää; ruma slurri menee kyllä kirjan henkilön puheessa, kun se tilanteeseen sopii, mutta kirjailijan käyttämänä kuvauksena se pistää silmään. Nytkin kirjasta saa kuvan, että transsukupuoliset ihmiset ovat kadulla eläviä narkkareita ja huoria, eivätkä muuta. Se ei ole kaunis tapa kuvata kokonaista ihmisryhmää. Toivottavasti kirjoissa voitaisiin joskus kuvata transihmisiä myönteisemmässäkin valossa.
Sokeiden valtakunta on ensimmäinen kirja, jonka Louise Penny kirjoitti miehensä Michael Whiteheadin kuoleman jälkeen. Koskettavassa kiitososiossa kirjan lopussa Penny kuvaa, miten oli varma, ettei pystyisi kirjoittamaan mitään ilman puolisoaan, mutta miten kirjoittaminen oli lopulta tie ulos surusta ja lopulta tie uuden Armand Gamache -kirjan pariin löytyi. Sittemmin sarja on jatkunut useammalla kirjalla – syksyllä 2026 ilmestyvän seuraavan kirjan jälkeen suomentamattomia teoksia on tällä hetkellä viisi.
