Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Elizabeth Stroutista on vuosien kuluessa tullut hyvin rakastettu kirjailija täällä Suomessa, eikä ihme: hänen kirjoissaan kohtaavat ilmeikkäät henkilöt, polveileva juonenkuvaus ja uskottavat miljööt. Tuntuisi väärältä alentaa Stroutin kirjoja miksikään lukuromaaneiksi, sillä ne eivät suinkaan aina päästä lukijaansa helpolla, mutta eivät ole myöskään niin kryptisiä, että tekisi mieli jättää urakkansa kesken.
Tämä käsillä oleva uusi kirja Haluan kuulla kaiken on rakenteeltaan ja sisällöiltään erityisen mielenkiintoinen. Siinä on koottu kuvitteelliseen Crosbyn pikkukaupunkiin Yhdysvaltojen Mainessa suuri osa Stroutin aiempien kirjojen keskeisistä henkilöistä. Tämän spiraalin sisimpänä on kirjailija Lucy Barton, jonka olemme tavanneet useasti ennenkin (Nimeni on Lucy Barton, Kaikki on mahdollista, Voi William!, Lucy meren rannalla). Hän on ystävystynyt toisaalta yhdeksänkymppisen Olive Kitteridgen (Olive Kitteridge, Olive, taas) kanssa, mutta toisaalta hän käy säännöllisesti kävelyillä seuranaan juristi Bob Burgess (Burgessin pojat).
Kun kukin näistä päähenkilöistä tuo mukanaan kerrontaan läheisiä ihmisiään, ja lisäksi Lucy ja Olive kertovat toisilleen pitkiä tarinoita ihmisistä, joita ovat joskus tunteneet, voi ihan rehellisesti sanoa, että tässä kirjassa on suhteellisen paljon henkilöitä. Miten heidät saa hallittua? Minulle toimi lähinnä se, että olen innolla lukenut Stroutin koko aiemman tuotannon, jolloin henkilöiden runsaus alkoikin tuntua enemmän ilolta kuin taakalta: aivan kuin tapaisi vanhoja hyviä tuttuja ja olisi innokas saamaan tietää, mitä heille kuuluu.
Kirja sisältää monenlaisia vaikeitakin teemoja. Puhutaan avioeroista, lapsista jotka hylkäävät vanhempansa, itsemurhista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ahdistavimmat kysymykset kerääntyvät Matt Beachin tapauksen ympärille: hän on lievästi takapajuisissa oloissa kasvanut mies, jota aletaan epäillä äitinsä murhaamisesta ja jonka jutun Bob ottaa lähes hetken mielijohteesta ajaakseen. Mattin hahmossa ruumiillistuvat ehkä Stroutin tuotannon synkimmät teemat. Lucy ja Bobkin ovat kokeneet yhtä jos toistakin, mutta enimmäkseen heidän ongelmansa ovat olleet laadultaan enemmän tai vähemmän keskiluokkaisia, jos kohta Bobin isän kuoleman ympärillä olleet epäselvyydet eivät todellakaan olleet helppoja kohdata.
Mutta kyllä Haluan kuulla kaiken oli nautittavaa lukemista! Kirjailijan rakenneratkaisut olivat suorastaan hykerryttävän ihania. Tekstissä yhdistyi mielenkiintoisella tavalla myös eri aikojen teemoja: toisaalta rakkauteen, avioliittoon ja vanhemmuuteen liittyviä ajattomia kysymyksiä, toisaalta 2020-luvun ajankohtaisia asioita, kuten pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Vanha ja uusi koskettavat toisiaan, ihmiset liittyvät toisiinsa ja eroavat taas. Tämä kirja oli ihmeellisen rikas kokemus, joka jätti lukijansa mietteliääksi pitkäksi aikaa.
