Uudenvuodenaatto. Komisario Antti Hautalehto on luvannut päivystää poliisilaitoksella yhdessä Simon Kannaksen kanssa. Rikoskonstaapeli Jonna Holmilla on parin päivän vapaa, sillä hän oli joulunpyhät töissä. Hän on menossa viemään työporukan yhteistä lahjaa Antille, kun törmää pihalla pari kuukautta aiemmin eläkkeelle jääneeseen ”Pappa” Lindforsiin. Jonna saa houkuteltua Lindforsinkin piipahtamaan asemalla kahvilla kaikkien tunteman Jussi-koiransa kanssa. Lindfors onkin pysytellyt poissa asemalta, toisin kuin aiemmin arveltiin. Työ oli ollut hänelle aina kaikki kaikessa.
Asemalla Hautalehto toteaa Kannakselle, ettei ole mitään keskeneräistä työn alla, joten toivotaan vaan, ettei tule ilotulitusten aiheuttamia tulipaloja, niin saadaan vetää lonkkaa asemalla. Lindforsia Antti kuitenkin muistaa varoittaa puuttumasta yhtään mihinkään laittomuuksiin, jos sellaisia näkee.
Toisin kuitenkin käy, sillä Lindfors on yöllisellä ajelulla koiransa kanssa, kun huomaa, että sillalle on pysähtynyt auto, josta heitetään jotain kaiteen yli jokeen. Vaikuttaa epäilyttävältä, tuumii Lindfors ja soittaa Antille auton rekisterin selvittämiseksi. Lindfors kuulee, ettei rekisteri kuulu kyseiseen autoon, ja lähtee seuraamaan autoa. Kovaa mennään, kun seurattava huomaa Lindforsin olevan perässään. Pian rysähtää.
Tästä alkaa ajojahti, joka johtaa aina kansainväliseen rikollisuuteen saakka.
Seuraavana päivänä selviää, mitä autossa olleet miehet heittivät jokeen, sillä lunta auraamassa ollut mies löytää lumeen peittyneen ruumiin Peippolan korjaamon pihalta. Ruumis on täynnä reikiä. Hylsyjä löytyy, aseita ei.
Ammuttu on 20-vuotias mies, joka on ollut istumassa iltaa korjaamohallilla Bror Hardin kanssa. Hard on ollut vierastaistelijana Ukrainassa ja päättänyt kotiuduttuaan jatkaa kuuluisuuden tavoitteluaan. Hard antaa videoilla ohjeita seuraajilleen, kuinka valmistautua taistelijaksi Ukrainaan. Myös korjaamon pihalla ollut nuorimies oli valmistautumassa taistelijaksi.
Nuoren miehen murha on toteutettu ammattimaisesti, ja poliisit pohtivatkin, oliko hän edes oikea kohde, vai olisiko kohteena ollutkin Hard, joka on jatkuvasti julkisuudessa omien taistelusaavutustensa ansiosta. Ampujia seurataan valvontakameroista aina Ruotsiin saakka, ja selviää, että he kuuluvat ruotsalaiseen rikollisliigaan. Motiivi murhalle onkin sitten vaikeampi selvittää.
Vähän yllättävästi tarinaan liittyy myös edellisestä kirjasta tuttu mies Rafael, jonka Antti päästi edellisessä tarinassa poistumaan Suomesta, vaikka tiesi Rafaelin syyllistyneen tappoon. Nyt mies tulee omatoimisesti poliisilaitokselle antamaan täyden tunnustuksen teoistaan. Antti on edelleen sitä mieltä, että Rafael on rehti mies, joka ei kuulu vankilaan, mutta tunnustuksen tehtyään mies joutuu jäämään Suomeen odottamaan oikeuden tuomiota. Koska hänellä ei ole varaa vuokrata asuntoa, Antti päättää majoittaa hänet, jos mies lupaa auttaa Anttia rakennushommissa. Millaiset työkalut Rafelilla mahtaa olla, se selviää ennen pitkää.
Tämä Christian Rönnbackan Hautalehto-sarjan 14. osa on jo tutuksi tullutta Rönnbackaa. Työn ohessa viljellään kuivaa huumoria ja vastustetaan turhaa byrokratiaa. Kirjassa on lyhyitä lukuja, joista jokaisessa kerrotaan samaan tarinaan liittyviä tietoja eri asianosaisten tutkimusten edistymisestä. Hautalehto -sarja viihdyttää edelleen.






