Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tutustuin Maria Turtschaninoffin maailmoihin Anachén myötä ja sittenhän Finlandia Junior -palkittu Maresi toikin Turtschaninoffin matalaa fantasiaa edustavat maailmat suuremmankin yleisön tietoisuuteen. Varhaisin näistä eli Arra minulta oli kuitenkin vielä lukematta. Aika korjata tämä puutos!
Arra kertoo pienessä pohjoisessa kylässä kasvavasta tytöstä. Arra on sisarusparven viimeinen, ei-toivottu lapsi, joka kasvaa vailla hellyyttä ja huomiota. Niinpä Arra on hiljaa, eikä puhu sanaakaan – mikä ei ole omiaan lisäämään vanhempien rakkautta lasta kohtaan. Lapsi vaikuttaa vialliselta, jopa kirotulta ja siten vaaralliselta.
Arra löytää kuitenkin luonnosta itselleen voimaa ja iloa. Hiljainen tyttö kulkee metsässä kuunnellen luonnon ääniä: tuulen, veden, maan ja tulenkin laulua. Tulen laulun kuunteleminen johtaa lopulta käänteisiin, jotka vievät Arran Lagoran kaupungin mosaiikkikoristeiden keskelle.
Lagorassakin Arran paikka tehdään selväksi: ensin korinpunojaksi, sitten kangaspuiden ääreen. Muuta ei saa tehdä. Lagoran ympärillä kuitenkin kuohuu, kuningas ei tee tehtäviään ja valtakunta on vihollisten uhan alla. Arrakin joutuu pois suojakuorestaan, kun sodan uhka nousee.
Arra on hieno fantasiatarina. Se on omanlaisensa tuhkimotarina, kuvaus alistetusta ja sorretusta tytöstä, joka löytää kuitenkin itsestään voimaa ja valtaakin. Näin Arra asettuu johdonmukaisesti Turtschaninoffin muiden tarinoiden joukkoon: tätä samaa tarinaa muutkin kirjat kertovat, kukin omalla tavallaan.
Suosittelen, kuten kaikkia muitakin Turtschaninoffin fantasiakirjoja.
