Didier Conrad ja Jean-Yves Ferri: Asterix ja piktit

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Asterixeissa lukee tekijöinä Uderzo ja Goscinny, mutta René Goscinnyn kuoltua sarjakuvaa on tehnyt Albert Uderzo yksin – vaihtelevalla laadulla, useimmat pitänevät Uderzon ja Goscinnyn tekemiä albumeita parhaina. Nyt Uderzo on antanut kynän eteenpäin ja vaikka Goscinnyn ja Uderzon nimet ovatkin yhä albumin kannessa ne isoimmalla präntätyt, käsikirjoituksesta vastaa Jean-Yves Ferri ja piirroksista Didier Conrad (kumpikin on, sattumoisin, syntynyt Asterixin syntymävuonna 1959).

Eipä sitä oikeastaan edes huomaisi, sen verran uskollisia Ferri ja Conrad alkuperäisten tekijöiden tyylille ovat. Asterix ja piktit näyttää tutulta. Kukaan ei siis pääse järkyttymään tekijöiden vaihtumisesta.

Tarina vie Asterixin ja Obelixin toista kertaa Britanniaan. Edellinen vierailu on ikuistettu Asterix Britanniassa -albumiin, joka on yksi parhaista Asterixeista. Aivan sen veroinen Asterix ja piktit ei ole, mutta mielenkiintoinen sittenkin. Armoricaa koettelee tuima talvi. Merenrannalta löytyy paitsi ostereita, myös jäälohkare, jonka sisällä on erikoinen kilttiin pukeutunut, ihoaan siniseksi tatuoinut mies. Kaukaisesta Kaledoniasta tullut pikti sulaa ennen pitkää, mutta ei pysty puhumaan.

Lopulta pikti saa kerrottua, mistä on kotoisin, joten Asterix ja Obelix pääsevät merimatkalle saattamaan pikti Mac Sutonia kohti kotia. Kaledoniassa päästäänkin sitten kohtaamaan paitsi kilpailevia piktiheimoja, myös vanhoja kunnon roomalaisia. Kotiinkin päästää ja lopulta odottaa perinteinen juhlaillallinen tähtien alla… Matkan varrella riittää huumoria, stereotyyppisiä Skotlanti-juttuja ja nykypäivää historiaan peilaavaa vitsailua.

Asterix ja piktit on mainio lisä Asterix-albumien sarjaan. Hyvältä näyttää, eikä sarjan jatkumisesta tarvitse olla huolissaan.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari pitää World Fantasy Award -voittajista ja suurten ideoiden scifistä. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Minusta tämä oli ehkä turhankin perinteinen – tuli sellainen olo, että saman jutun on lukenut joskus ennenkin. Tiedän, että kyseessä on instituutio, mutta eikö se voi yhtään uudistua ?

  2. Lievä pettymys. Mutta ne piktien nimet olivat tosi hupaisia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *