Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Odotukset olivat korkealla, kiitos edeltäjien, oivallisen The Curse of Chalionin ja vielä paremman Paladin of Soulsin. The Hallowed Hunt sijoittuu samaan maailmaan, mutta Chalionin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, vaan tapahtumapaikkana on aikaisemmissa kirjoissa lähissä sivulauseessa mainittu Weald. The Hallowed Hunt onkin täysin itsenäinen, siinä missä edeltäjänsä liittyivät löyhästi yhteen.
Lordi Ingrey on saanut käskyn ottaa huostaansa korkeasukuinen Lady Ijada, joka valitettavasti on murhannut kruununperillisen. Vanha kuningas on vieläpä suunnilleen kuolinvuoteellaan, joten poliittinen tilanne valtakunnassa on epävakaa. Kruununperillistä ei sinänsä moni kaipaa, sillä prinssi Boleson tavoista on kiirinyt varsin kamalia huhuja ja mies vaikutti umpihullulta muutenkin.
Sinänsä tehtävä — nouda Ijada, vartioi matkalla ja toimita viranomaisille — kuulostaa yksinkertaiselta, mutta eihän se niin helposti käy. Sen kummemmin juonta paljastamatta mainittakoon, että Ingrey kantaa kirousta, jonka pakottamana hän yrittää muutaman kerran murhata suojattinsa. Niin, ja vuosia sitten Ingreyn sieluun on istutettu suden henki, joka on pysynyt vuosikaudet kiltisti hiljaa, mutta nousee nyt pintaan yllättävin seurauksin.
The Hallowed Hunt alkaa hitaasti, mutta lopulta tarina saa sellaista vetoa, ettei kirjaa malttaisi laskea kädestään. Bujold on erinomainen tarinankertoja. Chalionin maailma on edelleen erikoisen teologiansa johdosta kiinnostava ja The Hallowed Huntin lisäykset henkieläimineen ja muine kiekuroineen tekevät siitä vieläkin värikkäämmän.
Mukana on luonnollisesti myös romantiikkaa (arvatkaapa kaksi kertaa, rakastuuko pääpari toisiinsa), joka on kenties hivenen väkinäistä, ja Bujoldille tyypillistä huumoria, joka on huomattavasti luontevampaa. Edeltäjiensä veroinen The Hallowed Hunt ei ole, mutta oikein mainio kirja sittenkin.
