Belinda Bauer: Kadonneet lapset

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Belinda Bauer on taitava kirjailija, ja Kadonneet lapset on koukuttava kirja. Tällaiseen tulokseen oli pakko tulla, kun luin tämän yli 500-sivuisen kirjan melkein yhteen menoon. Paatuneelle dekkarien ja rikoskirjojen lukijalle sattuu harvoin, että löytää jotain todella jännittävää lukemista, mutta Kadonneet lapset oli sellainen.

Kadonneet lapset on tavallaan kolmas osa Bauerin Exmoorin nummilla tapahtuvaa trilogiaa, jonka edelliset osat Hautanummi ja Tappajan katse olivat myös erinomaisia jännityskirjoja. Toki kirjat voi lukea itsenäisinä osinakin, mutta henkilöiden aiempien vaiheiden tuntemus lisää lukukokemuksen nautittavuutta.

Keskeisessä roolissa on edelleen maalaispoliisi Jonas Holly, joka on palaamassa sairaslomalta vaimonsa  kuoleman jälkeen. Nyt Shipcottin kylää ravistelevat lasten sieppaukset: ensimmäinen uhri on teini-ikäinen Jess, seuraavat nuorempia, ja jokaisen jälkeen jää vain käsin kirjoitettu lappu: Te ette rakasta häntä.

Tapauksia lähtee tutkimaan komisario Reynolds apunaan konstaapeli Elizabeth Rice. Molemmat ovat tahollaan eräänlaisia surullisen hahmon ritareita, kumpikin yksinäisiä, paria turhaan etsiviä.

Lukija kohtaa jälleen myös aiemmista kirjoista tutun lehdenjakajapojan Steven Lambin, joka joutuu hänkin keskelle katoamisten dramatiikkaa. Stevenin ensirakkaus nuoreen Emilyyn on traagisten tapahtumien keskellä herkästi ja uskottavasti kerrottu. Myös brittiläisen kyläyhteisön kuvaajana Bauer on vertaansa vailla. Sekä pää- että sivuhenkilöt ovat uskottavia ja moniulotteisia. Ehkä parhaiten lukijalle piirtyy Stevenin lisäksi Reynoldsin hahmo; hän on älykäs mutta sosiaalisesti rajoittunut poliisi hiussiirteineen.

Suosittelen lämpimästi kaikille Baueriin tutustumista. Jopa niille, jotka eivät yleensä lue tämäntapaisia kirjoja: Kadonneet lapset on paljon enemmän kuin vain jännitystarina.

3 kommenttia

  1. Taas on BB tehnyt loistavaa työtä, kertakaikkiaan loistava dekkari. Nyt harmittaa, että Bauerin edellinen kirja jäi välistä lukematta, sen verran viitattiin kirjassa menneisiin tapahtumiin. Vahinko täytyy korjata mitä pikimmiten takautuvasti.

  2. Olen jo katsellut tätä kirjaa monta kertaa kirjastossa sillä silmällä, mutta vielä on jäänyt telineeseen. Kunhan saan tuota kirjapinoani vähän vajuutettua, niin otanpa BB:n käsittelyyn. Kaikki kolme 🙂

  3. Ehdottomasti kannattaa lukea ainakin edellinen BB:n kirja ennen tätä, mutta mieluummin kaikki kolme ilmestymisjärjestyksessä. Niin paljon enemmän niistä saa irti siten.
    Bauer on todella runsassanainen. Joku muu olisi kirjoittanut tämän kirjan ehkä tiiviimpään pakettiin, mutta maisemien kuvailu on yksi Bauerin vahvuuksia. Välillä se kylläkin aiheutti minulla puutumista. Mutta hyvä kirja, ei siinä mitään. Mutta ei ohita toista uutta naisdekkaristia Kristina Ohlssonia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *