Charlie Huston: Kalmasiivouksen salattu taito

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Web on harvinaisen laiska kaveri. Hän loisii ystävänsä tatuointistudion nurkissa, nukkuu puolet päivästään, ei saa aikaiseksi mitään ja on muutenkin ärsyttävä siipeilijä. Taskuista ei löydy kolikon kolikkoa, ei edes tupakkaa. Lopulta asiat ajautuvat siihen pisteeseen, että Web lähes tyrkätään hommiin. Ja millaisiin hommiin – no, kalmansiivoojien apulaiseksi ainakin alkuun. Mitä ovat kalmansiivoojat? Porukka, joka siivoaa erilaisten kuolinpaikkojen jäljet, myös toooodella vanhojen kalmojen jäljet. Ensimmäinen tapaus on juuri tällainen, eikä Web pysty hillitsemään yökkäilyjään. Homma kuitenkin hoituu ja kädessä on seteleitä hetkeksi. Tosin seuraavana aamuna on jo tarjolla toinen keikka…

Etteivät asiat menisi liian helpoiksi, Web sotkeentuu harvinaisen hölmösti kauniiseen nuoreen naiseen siivotessaan tämän isän melko sotkuisen itsemurhan jälkiä. Näiden jälkien myötä hän joutuu upotetuksi mukaan mantelibisnekseen sekä vähän muuhunkin, jota luotsaavilla kavereilla eivät ole kaikki kynät penaalissa. Jos Web on joskus ollut alamaissa ja ulkona, nyt hän joutuu skarppaamaan itselleen täysin oudoissa lajeissa, esimerkiksi tutustumaan aseisiin lähietäisyydeltä sekä kärsimään ja myös itse tuottamaan lievää pahempaa väkivaltaa. Mantelit – kaikki vain Soledadin ja manteleiden vuoksi?

Loppua kohden lukijalle kerrotaan tietysti, mikä on se todellinen syy, miksi Web on ollut niin alamaissa ja eronnut luokanopettajan toimestaan aiemmin. Samoin käy ilmi, miksi mantelibisnes on niin tärkeä, kun oikeastaan jutulla on harvinaisen vähän tekemistä itse manteleiden kanssa. Lisäksi eritellään hieman lisää perhe- ja ihmissuhteita. Kaikesta huolimatta, loppupeleissa tapaamme Webin taistelemassa omasta osuudestaan kilpailussa kalmansiivoojien hyvistä ja rahakkaista keikoista poliisin antamien vinkkien perusteella.

Kirja, jota en suosittele hienohelmoille enkä kauniista kielestä pitäville. Tämä opus on täynnä mustaa huumoria, satiiria, vivahtaa paikoittain James Elmoren tyyliseltä ja lisäksi se on tulvillaan äärimmäisen herkullisia solvauksia sekä tilannekomiikkaa; aivonkappaleita kootaan, verta pyyhitään ja naisiakin vietellään. Kaikesta tästä huolimatta kirja tuo esille väkivaltaisten tapahtumien merkityksen ihmisen psyykelle sekä sen, että toisten tarjoama apu ei aina vain tavoita. Ainut tapa päästä eroon traumoista on ehkä suunnata kaikki energiansa täysin toisenlaisiin aktiviteetteihin ja samalla pelastaa ainakin oma itsensä ja tulevaisuutensa. Tällä kertaa ehkä hiukan poikkeuksellisella, mutta kirjallisesti aika virkistävän poikkeavalla tavalla!

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *