Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Tämä teos – luokiteltakoon se tasapuolisesti niin dekkariksi kuin aikakauttaan sekä nuorisoa kuvaavaksi romaaniksi, psykologiseksi aivan varmasti, oli katsantokanta mikä tahansa – kuvaa 14-vuotiaiden Erikin ja Edmundin kesää, hitonmoista kesää, 1960-luvun alussa. Erikin äiti taistelee sairaalassa syöpää vastaan ja isä aavistelee kesästä tulevan kovan. Aikuinen Henry-veli kirjoittaa kirjaa perheen Genesaretiksi kutsutulla kesähuvilalla, jonne pojat lähetetään lomanviettoon.

Teos on oivallinen sukellus sekä teini-ikäisen pojan ajatusmaailmaan että kuvaamaansa aikakauteen. Lukijan on helppo käsittää millaisia tunteita kuvankauniin Ewa Kaludiksen – kuin Kim Novakin – saapuminen veljen vieraaksi Erikissä aiheuttaa, eikä ole myöskään vaikeaa uppoutua 1960-luvun tunnelmaan, miltei kuunnella Henryn kirjoituskoneen naputusta lämpimässä kesäyössä.

”Syöpä-Treblinka-Rakkaus-Nussia-Kuolema.” Kaikesta ei tietenkään puhuta. Näennäistä idylliä varjostaa kuitenkin Se Kamala. Murha, joka tapahtui vasta heinäkuulla, mutta jonka olemassaolosta minä-persoonan kertojahahmo alusta asti lukijaa muistuttelee. Kirjailija pitää murhaajan henkilöllisyyden salassa viimeiselle sivulle asti, eikä totta puhuen paljasta sitä lopullisesti milloinkaan. Kiusallista.

Kaisa

Kaisa Sutela on kirjakaupan hyllyjen väliin työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Kaisa rakastaa kirjojen tuoksua, uusien ja vanhojen, ja sitä hetkeä, jolloin saa asettaa uuden asukin kirjahyllyynsä. Kirjallisuuden lajien suhteen hän on lähes kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten laatukirjallisuuden parissa. Harrastaa lisäksi ruoanlaittoa ja omaa blogin jos toisenkin. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Luin tänä kesänä minäkin tämän Nesserin kirjan. Odotukset eivät jostain syystä olleet kovin korkealla, mutta yllätyin positiivisesti ja tarina piti otteessaan loppuun asti. Ihan perinteinen dekkari, jollaiseen Nesserin nimen liitän, tämä ei ollut, mutta tosiaankin kuvasi hyvin aikakautta ja nuoren pojan elämää. Luin juuri ennen Nesseiä Olli Jalosen Poikakirjan ja oli mielenkiintoinen kaksikko. Suosittelen molempia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *