Raili Mikkanen: Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää

Osta kirja itsellesi

Minna Canthista on viime vuosina julkaistu paljon erilaisia kirjoja, ja hyvä niin, onhan hän historiamme ehkä tärkein naiskirjailija. Erityisesti Minna Rytisalon Rouva C herätti paljon ansaitsemaansa huomiota.

Raili Mikkasen kirja on hyvin erilainen, ehkäpä eniten nuorille aikuisille suunnattu romaani, mutta tavallaan se kertoo siitä, mihin Rouva C jäi: Minna Canth on jäänyt leskeksi ja muuttanut lapsikatraansa kanssa Jyväskylästä Kuopioon. Näkökulma siirtyy nyt äidiltä tyttärelle, sillä keskiössä on reipas Elli-tytär, jonka elämää seurataan varhaisesta teini-iästä aikuisuuden kynnykselle.

On selvää, ettei 1880-luvulla ole helppoa olla Minna Canthin kaltaisen tulisen taistelijan tytär. Sen Elli saa tuta sekä koulussa että toveripiirissä. Etenkin sekä nuorille suunnattu Canthin kotona kokoontuva Oras-keskusteluseura että varsinkin kirjailijan ensimmäinen tendenssinäytelmä Työmiehen vaimo herättävät epäilystä ja jopa raivoa. Vihapuhe ja lähes terroristiset teot eivät ole todellakaan uusi keksintö. Nuorten kesät maalla Roinilassa sujuvat sentään vähän rauhallisemmin, ja ensirakkaudetkin väreilevät ilmassa.

Paljolti kirja keskittyy siihen, miten toistasataa vuotta sitten tyttöjen oli vaikea saada tasavertaista koulutusta ja sivistystä poikien kanssa, mutta tämäkin aihe on romaanissa tuotu esille mielenkiintoisten tapahtumien kautta. Lisäksi se sisältää lukuisia ajalle ominaisia ihanasti menneisyydelle tuoksuvia yksityiskohtia, joten Mikkanen on tehnyt pohjatyönsä ihan kiitettävästi; Minna Canth saattaa vaikkapa ehdottaa tyttärilleen, että he ryhtyisivät sinuttelemaan häntä, mutta ei, niin uudenaikaisia he eivät halua olla, olkoon äiti edelleen mamma tai täti kolmannessa persoonassa.

Toivottavasti tämä kirja löytää lukijansa, sillä vaikka se lieneekin suunnattu nuorille, on siitä varmasti paljon iloa myös monille aikuisille, etenkin niille, jotka etsivät yhä vanhojen tyttökirjojen lumoa, sillä sitä tämä teos sisältää. Ainoa, mitä vastaan olisin protestoinut, on kirjan hankala ja pitkä nimi, vaikkei se välttämättä kirjailijan keksintö olekaan, mutta jos kirjan nimeä ei tahdo millään muistaa, on siinä jotain vikaa.

Tuija

Olen Tuija ja olen suhtautunut intohimoisesti kirjoihin ja lukemiseen jo yli 50 vuoden ajan. Myös työni on kirjojen parissa puurtamista, sillä toimin tietopalveluneuvojana Tampereen yliopiston kirjastossa. Luen mieluiten kaikkea laatukirjallisuutta dekkareita ja tyttökirjoja unohtamatta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...