Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pasi Lampelan novellien ihmiset katsovat synkkinä eteen ja taakse. Menneet ikävät asiat poikivat tulevia, vielä ikävämpiä. Kirja pitää minkä nimi lupaa. Kaikissa kahdeksassa novelleissa kuolema tai sairaus tai jokin niihin vertautuva on jollain tavalla läsnä.
Pääosin novellit kertovat perheestä tai parisuhteesta, sen ahdistuneelta puolelta. Siellä on mies ja hoitamaton elämä. Suhde rakoilee ja lapsetkin kadottavat ilonsa. Riemua ei suo etelänmatka, ei syrjähyppy – eikä syrjään hyppääminen. Jokunen novellihenkilö sentään toipuu, saattaapa löytää elämänsä tarkoituksenkin.
Pidin varsinkin Punaisesta iltapuvusta. Naisen puku on kuin huutomerkki kommenttina kahdelle hänen elämänsä miehelle, jotka raatelevat toisiaan tavoitellessaan leijonanosaansa rahasta ja vallasta. Henki ja elämä kertoo tutkijasta, joka sairastuu vakavasti juuri, kun on kohdannut elämänsä rakkauden. Demonit ajavat alkoholisoitunutta miestä, jolle jäi niin paljon puhuttavaa vaimolle ja lapselle. Vihan päivä kuvaa nuoren miehen, joka lataa omatekoisen pommin reppuunsa ja menee ostokeskukseen; tässä novellissa sekä nimi että sisältö kyllä tuntuivat jo käytetyiltä, mutta toisaalta teksti kuuluu hyvinkin joukkoon.
Näytelmäkirjailijana ja tv-käsikirjoittajana tähänastisen tuotantonsa pääosan luonut Pasi Lampela hallitsee sekä draaman että henkilökuvauksen myös novellin mittakaavassa. Lampelan ymmärtävässä ja paikoin ihan rehellisen pateettisessa otteessa hänen henkilönsä puhuttelevat. Novellin ystävä ei pettynyt.