Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Syyskuussa 1918, kansalaissodan jo päätyttyä aikaa sitten, vietiin Suomenlinnan päävartiosta kuusi miestä Kustaanmiekan valleille. Siellä heidät teloitettiin. Keitä nämä miehet olivat? Miksi juuri he joutuivat teloitetuiksi?

Tekijä käsittelee kaikkien kuuden miehen taustaa kotioloissa sekä sitäkin toimintaa, josta heidät oli tuomittu. Hän pyrkii myös kertomaan laajemmin suomalaisesta yhteiskunnasta ennen sisällissotaa ja sen aikana. Maaseudun köyhin väestö tuntuu maksaneen kaikkein kovimman hinnan myös valkoisten kostotoimista. Aikalaisten kertomus kuuluu läpi kirjeissä ja päiväkirjoissa, joita teoksessa on lainattu. Varsin onnistuneesti vahva paikallishistoria toimii tässä oikeastaan tilanteiden kärjistäjänä ja kaikki tapahtumat nähdään paikallisesta näkökulmasta, joka toisinaan voi olla vääristävä sekä hyvässä että pahassa.

Kaikki kuusi miestä edustivat punaisen Suomen eri puolia. Yksi punakaartin ylimpää johtoa, toinen oli rintamapäällikkö. Kolme oli punakaartin rivimiehiä, yksi ei kantanut asetta lainkaan. Yksi puolestaan kannatti vanhaa työväenperinettä, toinen vasta järjestäytynyttä sekatyöväkeä. Kolmas puolestaan osatonta nuorisoa. Yksi oli sivistynyt toimittaja, muut työmiehiä. Heidän tuomittiin murhista ja niihin yllyttämisestä tai poliittisen toimintansa vuoksi. Kaikki olivat myös kotoisin eri puolilta Suomea. He edustavat tässä kirjassa tavallaan kaikkia teloitettuja tai muuten valkoisen terrorin surmaamia punaisia. Miehet eivät tunteneet toisiaan ennen vangitsemista, eikä kellään heistä ollut minkäänlaista rikollista taustaa. Yhteensä heidän jälkeensä jäi viisi leskeä ja yksitoista alaikäistä lasta.

Kirjoittaja on tutkinut asiaa perusteellisesti ja usein paikalliset tarinat ja selvitykset poikkeavat hieman sivuraiteille tekijän innostuessa kuvaamaan jotakin tarkemmin. Kuitenkin teoksesta käy selkeästi ilmi, miten punaisia teloitettiin vielä tässäkin vaiheessa ja miten valtiorikosoikeus oikein toimi. Tekijän sympatiat ovat hävinneiden puolella, kuten omanikin. Teos on materiaalin laajuudenkin takia hieman sekava, mutta kaikkiaan huomattavan koskettava ja maanläheinen. Tällaisenakin tämä teos tuo kuitenkin jälleen uuden näkökulman kansalaissodasta kertoviin erilaisiin historiikkeihin.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *