Leonard Chemineaun ja Wilfrid Lupanon The Library Mule of Cordoba on sarjakuva, joka herättää heti kiinnostuksen omaperäisyydellään. 900-luvun Espanjaan – tai tarkemmin sanottuna Al-Andalusin kalifaattiin – sijoittuva tarina tarjoaa harvoin nähdyn historiallisen miljöön. Erityisesti hallitsijat Abd al-Rahman III ja hänen poikansa Al-Hakam II näkivät paljon vaivaa tehdäkseen kalifaatin pääkaupunki Cordobasta sivistyksen keskuksen, jonka kuuluisa kirjasto sisälsi jopa 400 000 kirjaa.
Valitettavasti kultakausi ei kuitenkaan kauan kestänyt. Vuonna 978 Al-Mansur nousi hajibin, käytännössä pääministerin asemaan ja alkoi keskittää valtaa itselleen. Hänen myötä kiihkouskovaiset voimat nostivat päätään ja kirjaroviot alkoivat roihuta. Juuri tähän saumakohtaan osuu Lupanon ja Chemineaun tarina. Kirjastonhoitajana ja kirjurina vuosikymmeniä touhunnut eunukki Tarid ei nimittäin taistelutta väisty. Hän ja kollegansa Lubna pelastavat kokoelman kirjoja, ja aikovat salakuljettaa ne Cordobasta turvaan. Tarinaan sekaantuu vielä varas Marwan ja ennen kaikkea hänen kelvoton muulinsa, jonka tehtävänä on kantaa koko kirjakasa turvaan. Tehtävä osoittautuu kuitenkin vaarallisemmaksi kuin kukaan odottaa, sillä Al-Mansurilla on syynsä haluta omansa takaisin.
The Library Mule of Cordoba keikkuu hieman siinä rajalla, että siitä ei oikein osaa sanoa onko se enemmän humoristinen vaiko sittenkin vakava tarina. Tarinan historiallinen tausta on tietysti hieman masentava, mutta kolmikon pakomatka on pikemminkin kommelluksia täynnä, ja erityisesti muulin rooli on lähinnä komediallinen. Toisaalta, tarinan tietyt osiot ovat oikeasti synkkiä. Taridin päätyminen eunukiksi esimerkiksi on taustoitettu uskottavasti, eikä taatusti ole erityisen hauskaa luettavaa, vaikka hahmo onkin piirretty humoristiseen tyyliin. Tällainen genrekerronnan sekoittaminen ei kuitenkaan ole lainkaan huono asia, kokonaisuus on visuaalisesti ja kerronnaltaan hyvin omanlaisensa tapaus, ja mikäpä sen parempaa.
Sarjakuva käsittelee monia ajattelemisen arvoisia kysymyksiä. Minkä arvoista tieto loppujen lopuksi on? Tie Cordobasta on vaikea ja vaarallinen, ja kirjojen suojeleminen osoittautuu hankalaksi. Kannattaako asian puolesta nähdä nälkää, ehkä jopa kuolla? Miksi ketään pitäisi edes kiinnostaa mikään ylimääräinen tieto arkisen selviytymisen keskellä?
Al-Mansurin motiivit osoittautuvat myös kiinnostaviksi ja historiallisesti aivan paikkansa pitäviksi. Abd al-Rahman III ja Al-Hakam II loivat aikaansa nähden tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa myös kristittyjen ja juutalaisten oli mahdollista nousta korkeisiin asemiin. Myös naisten oli mahdollista saavuttaa Cordobassa näkyvä asema, ja itse asiassa Lubna perustuu todelliseen henkilöön. Historiallinen Lubna (vaikka olikin orja) oli tunnettu runoilija, matemaatikko, grammatikko ja kalligrafi, joka työskenteli sihteerinä palatsikompleksissa. Moinen vapaamielisyys ja perinteisten hierarkioiden murtaminen ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia, ja vastaisku olikin ehkä siinä mielessä vääjäämätön.
The Library Mule of Cordoba löytääkin paljon sanottavaa paitsi keskiaikaisesta Cordobasta, niin tarinasta joka toistuu säännöllisesti kautta ihmiskunnan historian. Dogmaattiset yhden totuuden toitottajat harvemmin sietävät muita näkemyksiä, ja kirjaroviot ovat syttyneet kerta toisensa jälkeen. Kuinka paljon tietoa on iäksi hävinnyt tästä syystä, ja kuinka paljon kirjoja oikeasti poltettiin Cordobassa tuhat vuotta sitten on vaikea sanoa. Sarjakuvan lopusta löytyy kuitenkin pysäyttävä tieto. Cordoban kirjastosta on jäänyt jäljelle nykyaikaan tiettävästi vain yksi kirja, joka löytyi Marokosta vuonna 1936.
Sarjakuvan lopusta löytyy vielä tutkija ja tutkimusjohtaja Pascal Buresin jälkisanat, jossa hän kertoo tarinan historiallisista taustoista. Näitä jaksan aina arvostaa, koska tällaisesta infopläjäyksestä lukija saa myös eväitä arvioida sarjakuvan kerronnallisia ratkaisuja. Hieno sarjakuva, suosittelen!
