Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tulitikusta tuli tuli.
Pikkutikusta tuli tuli suuremmaksi.
Suuremmaksi tuli tuli, kun tuli tuuli.
Tuuli tuuli tulen tikuista puihin.
Lysti ystävä on juuri sitä, mitä se alaotsikossaan lupailee, onnellisia sanamatkoja, pieniä retkiä tutunoloisiin, muumimaisiin tunnelmiin.
Kuljettuani joitakin aikoja sitten Paula Nivukosken sanoittaman ihastuttavan aakkosmatkan Onnelliset aakkoset osasin arvella, että se varmasti saisi jatkoa. Niin hyvin, niin janssonmaisesti Nivukoski kirjoittaa, tavoittaa täydellisesti ne tunnelmat, joihin jokainen muumimatkalle lähtenyt varmasti tahtookin sukeltaa.
Tällä kertaa tehdään pieniä pujahduksia, kurkistellaan tarinoihin, erilaisiin hetkiin. Tavataan tietysti tuttuja, Muumilaakson vakiosuosikkeja, mutta edellisen kirjan tapaan myös niitä oudompia hahmoja, niitä jotka eivät useinkaan pääse parrasvaloihin.
Vaikka Pikku Myy välillä onkin kiukkuinen – eihän hän muuten olisi Pikku Myy ollenkaan – on kirja kaiken kaikkiaan sangen rauhallinen, lukuisista seikkailuista huolimatta. Näitä tunnelmia, pikkuruisia matkoja on mukava lukea iltasaduksi tai silloin, kun jotakuta kenkuttaa. Viimeksi tänään olen todistetusti napannut kolmevuotiaan känkkäränkän kainaloon, avannut Lystin ystävän ja löytänyt kohta kainalostani aivan uuden ihmisen. Rauhoittavat sanat yhdistettynä Tove Janssonin alkuperäisiin kuvituksiin tekevät hyvää ihan jokaiselle.
Kuten kultaisessa kirjastossa jokainen kirja on matka jonnekin, tässä kirjassa jokainen aukeama on avain uuteen; seikkailuun, Muumitaloon tai vaikka tulille teltan eteen, Nuuskamuikkusen nukkaista nuttua nuuhkuttelemaan.
