Jo ainakin 1980-luvulta jatkunut mittava taideväärennösten sarja stigmatisoi paljastuessaan kymmenkunta vuotta sitten suuren määrän suomalaisia taidekaupan ammattilaisia. Muutamien vilunkiveikkojen välittäminä huutokauppoihin päätyi lukemattomia väärennöksiä esimerkiksi Gallén-Kallelan, Thesleffin, Järnefeltin, Schjerfbeckin ja monien muiden Suomen taiteen kultakauden tunnettujen mestarien töistä. Eräs keskeisistä hahmoista tässä kaupanteossa oli Jouni Ranta, forssalainen korttiringeistä ja raviradoilta sisäsiisteihin gallerioihin siirtynyt kovanaama, jolle tärkeintä olivat nopeat ja runsaat voitot. Toinen tärkeä hahmo oli Veli Seppä Tampereelta. Sillä täytyihän niitä väärennettyjä tauluja markkinoille jostain saada, ja Seppä oli niiden maalaajana varsinainen mestari.
Jouni Rannan yhdessä Marko Erolan kanssa kirjoittama Mieletön vilppi – Tositarinoita suuresta taidehuijauksesta limittää Rannan oman ja Veli Sepän osuuden kertomuksesta. Ranta kertoo (meikäläisen makuun turhankin mahtailevaan sävyyn) toilailuistaan alamaailmassa, jossa rahaa tuli ja meni paljon, ja jossa koko ajan sai pelätä käryävänsä joko virkavallalle tai toisille konnille. Sepän osuus tarinasta on paljon inhimillisempi: hän selittelee motiivejaan aidolla rakkaudella taiteeseen, tai oikeastaan jopa pitää taidetta ainoana mahdollisuutenaan tulla toimeen itsensä kanssa. Ranta ja Seppä eivät olleet ystäviä, sillä heidän suhteensa perustui vain siihen, että Ranta sai Sepältä sai tavaraa välitettäväksi eteenpäin. Molemminpuolista katkeruutta on ilmassa.
Mieletön vilppi on ilman muuta tarina, joka ansaitsee tulla kerrotuksi pelkän uskomattomuutensa vuoksi. Kuinka kauan tämä koplaus saikaan jatkua! Millaiset summat rahaa noissa touhuissa liikkui! Vaikka joissakin Rannan ja Sepän jutuissa on varmasti Lapin lisää mukana, niin ainakin pääpiirteissään uskon tarinan olevan tosi.
Viejäksi pyysin mainitsemani liikemiehen, joka ei tietenkään tiennyt, ettei taulua ollut maalannut sata vuotta sitten Kolin maisemista hurmioitunut Järnefelt vaan juoppo tamperelainen hitsari, joka taulun myytyään kiiruhti ostamaan perhesovun palauttavan kossupullon.
Toisaalta rikoksien glorifiointia en haluaisi ollenkaan tukea. Mutta oikeastaan kaikki kirjan keskeiset henkilöt esitellään ahneina omannavantuijottajina ja moni myös päihdeongelmaisina reppanoina, jotka ihan omaa tyhmyyttään ajautuvat vaikeisiin tilanteisiin. Eikä taidehuijauksen tekijöille lopulta mitään käteen jäänyt. Ranta maksaa loppuikänsä ulosotossa korvauksiaan, Seppä kuoli vuonna 2022 pitkäaikaisen sairauden jälkeen.