Delphine Minoui ja Ali Nojoud: Nojoud 10 vuotta, eronnut

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Pieni Nojoud on vasta kymmenvuotias, tai ainakin hän luulee niin. Äiti ei ole ihan varma laskuissaan. Hän elää normaalia köyhää maaseutuelämää Jemenissä, ison perheensä joukossa, kunnes jotakin karmeaa tapahtuu. He joutuvat muuttamaan kaupunkiin, toimeentulo heikkenee ja isä joutuu lopulta kokonaan työttömäksi. Ratkaisuna sekä perheen häpeään jostakin, jota Nojoud ei ymmärrä, että rahattomuuteen isä näkee ainoan mahdollisuuden: tytär on naitettava. Ja näin Nojoud, 10 vuotta, naitetaan itseään kolme kertaa vanhemmalle miehelle.

Mies kuljettaa Nojoudin ensin kotiseudulle. Häät ovat pikaiset, rumatkin eikä kukaan ole kiinnostunut morsiamesta. Paitsi miehen äiti, joka saa nyt ilmaisen kotiapulaisen ja käskytettävän. Mies puolestaan käyttää aviomiehen oikeuttaan ja suorastaan raiskaa Nojoudin lähes joka yö. Lopulta hän kyllästyy tytön itkuun ja valitukseen kovasta työstä, silloin alkaa lyöminen ja pahoinpitely. Kaiken kukkuraksi miehen äiti teettää pienellä tytöllä aivan liikaa töitä aamusta iltaan. Nojoud voi vain haaveksia koulusta, leikeistä ja ikäistensä seurasta. Hän ei enää pysty nukkumaan, hän itkee ja pelkää jatkuvasti.

Eräänä päivänä hän tekee päätöksen: hänen on lähdettävä! Ollessaan vierailulla isänsä luona, Nojoud lähtee ostamaan leipää ja pakenee samalla matkalla. Hän matkaa suoraan Oikeustalolle, jonne isän toinen vaimo on neuvonut ottamaan yhteyttä. Häntä pelottaa, mutta hammasta purren hän vaatii pääsyä tuomarin puheille saadakseen avioeron. Avioeron? 10-vuotias tyttö? Tätä hämmästellään ja pian alkaakin tapahtua. Asian ottaa hoitaakseen naisasianajaja, joka on erittäin pätevä työssään.

Nojoud viettää aikansa ennen oikeudenkäyntiä turvassa muualla eikä palaa tuolloiseen kotiinsa. Kun oikeutta lopulta käydään, tilanne muuttuu hurjaksi. Tiedotusvälineitä ympäri maailmaa on paikalla, samoin uteliaita kanssaihmisiä. Kuten oikein onkin, avioero myönnetään erinäisten selkkausten jälkeen. Nojoud on lopultakin vapaa! Nykyisin hän elää kuin kuka tahansa tyttö. Hän käy rakastamaansa tavallista koulua, käyttää koulupukua, leikkii nukeilla, piirtää paljon, käyttää kotona farkkuja ja collegepaitaa.

Tarina on kertomus siitä, mitä maaseudulla köyhien luku- ja kirjoitustaidottomien vanhempien tyttäret saattavat joutua kärsimään vielä näinä päivinäkin. Syy ei  ole islamilaisuus sinänsä, vaan enimmäkseen tietämättömyys, joskus myös perheen ja suvun kunniakäsitys on poikkeuksellisen ankara. Viimeisten tietojen mukaan muitakin avioeroja on nyt haettu, nuorin lienee 8-vuotiaana naitettu pikkutyttö. Nojoudin tarinan on kertonut tyttö itse. Haastattelijan stilisoiman kirjan tekijänoikeuksista maksetut summat menevät kirjan mukaan suoraan Nojoudin koulutukseen. Ei liene yllätys, että hän haluaa opiskelella lakia ja ryhtyä juristiksi.

Kirja on helppolukuinen, lapsen kertomus siitä, mitä hän on kokenut ja mitä tunsi tuolloin. Äärimmäinen esimerkki siitä, mitä tietämättömyys ja köyhyys voivat saada aikaan. Tämä on myös varmasti esimerkki monelle lapselle ja nuorelle taistella itse oma tiensä auki, jos kukaan muu ei pysty auttamaan alkuun. Suosittelen naisten ja lasten asemasta kiinnostuneille, lasten kanssa työskenteleville sekä muun muassa maahanmuuttajatyössä mukana oleville. Tämä voi olla jonkun toisenkin tarina tai ainakin osa siitä.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Kommentti

  1. Todella koskettava tarina, jossa onneksi on melko onnellinen loppu. Nojoud saa eron ja voi jatkaa koulunkäyntiä. Koettua pahaa ei voi pyyhkiä pois, mutta ainakin se loppui. Uskon, että Nojoud on tarinallaan auttanut merkittävästi lapsivaimojen tilannetta. Sanan säilä on aseista vahvimpia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *