Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Noin kuusituhatta vuotta sitten jossakin Mustanmeren pohjoisilla aroilla puhuttiin paikallista kieltä, joka ei vielä ollut sen kummempi kuin tuhannet muutkaan aikansa kielet. Mutta juuri tuo kieli aloitti maailmanvalloituksen ja synnytti indoeurooppalaisen kielikunnan, jota nykyään puhuu lähes puolet maailman ihmisistä. Laura Spinneyn kirja Proto : How One Ancient Language Went Global tarkastelee arkeologisten, geneettisen ja kielitieteellisten todisteiden perusteella miksi ja miten tämä oikein tapahtui.
Proto-indoeurooppalaisella kielellä vaikutti olleen yksi ratkaiseva etu muihin aikansa kieliin verrattuna: se pääsi syntymään liikenteen, kaupankäynnin ja laidunkierron solmukohtaan. Mustanmeren–Kaspian arot muodostivat 3000-luvulla eaa. keskusalueen, jonka kautta kulki niin kuparikauppaa kuin karjalaumoja. Hevostalouden kehitys ja vaunujen käyttöönotto lisäsivät liikkuvuutta entisestään. Niinpä kielestä tuli käytännöllinen lingua franca, jota hyödynsivät sekä sepät että paimentolaiset, ja heidän joukossaan myös jamnakulttuurin edustajat.
Juuri jamnat olivat se ryhmä, joka vei tämän kielen siemenet laajemmalle. Hyvä liikkuvuus, kehittynyt vaunuteknologia ja karjatalouteen perustuva elintapa mahdollistivat heidän levittäytymisensä myös Eurooppaan.
Levittäydyttyään tänne he syrjäyttivät suurimman osan tuolloisesta Keski-Euroopan väestöstä ja jopa 80 prosenttia eurooppalaisten geeneistä. Keskeinen syy eurooppalaisen väestön tuholle oli luultavasti paiserutto, jonka jamnaväestö toi tullessaan ja jolle he itse olivat osittain immuuneja, toisin kuin eurooppalaiset. Toisen syyn on arveltu olevan sotilaallinen, jamnat olivat soturikansaa, joiden on arveltu syrjäyttäneen alkuperäisväestöä myös väkivaltaisesti. Euroopassa olisi siis toisin sanoen tapahtunut samankaltainen tapahtumaketju kuin Amerikassa eurooppalaisten löydettyä sen.
Uusimman tutkimustiedon valossa tämä viimeisin olettamus yllättäen ei kuitenkaan vaikuta pitävän paikkansa, ainakaan laajassa mittakaavassa. Jamnojen kieli ja geenit näyttävät pikemminkin levinneen väestönsä korkeamman syntyvyyden ja tehokkaiden avioliittoverkostojen kautta. Kiinnostava käänne tässä tarinassa on kuitenkin kivikirveistään tunnettu nuorakeraaminen kulttuuri, jolla oli kulttuurisesti paljon yhtäläisyyksiä jamnoihin ja joka sitä vastoin levittäytyi pidemmälle Eurooppaan hyvinkin nopeasti ja väkivaltaisesti. Jamnojen ja nuorakeraamikkojen suhde toisiinsa on kuitenkin yhä edelleen kiistanalainen: olivatko he jamnamiesten ja paikallisten viljelijänaisten jälkeläisiä vai sittenkin erillinen, rinnakkain kehittynyt haara, jotka vain lainasivat kielensä ja kulttuurinsa jamnoilta?
Tämä jamnojen ja nuorakeraamikoiden episodi on ikään kuin mikrokosmos koko kirjalle. Vielä kymmenen vuotta sitten ajateltiin, että siirtolaisaalto pyyhkäsi ympäri Euroopan ja osan Aasiasta ja levitti kielikunnan enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti. Nykytutkimuksen antama kuva on kuitenkin paljon hienovaraisempi. Ei oikeastaan ole “yhtä indoeurooppalaista tapahtumaa”, vaan sarja eriaikaisia, paikallisia prosesseja, ja näissä tapahtumissa kieli saattoi levitä uudelle väestölle, vaikka geenit välttämättä eivät.
Kiinnostava esimerkki on Irlanti, jonka vaikeat ilmasto-olot 800 eaa. johtivat siirtolaisuuteen Britannian saarelle. Siirtolaisuusvaihe kesti 300 vuotta, jonka aikana tämä väestö oppi uuden kielen, ja kun ilmasto ja talous Irlannissa elpyivät, osa näistä siirtolaissukupolvista palasi kotiin – mutta nyt kelttiläistä kieltä puhuen. Paikallisessa väestössä ei näy suurta geneettistä murrosta, mikä puhuu sen puolesta että pieni, verkottunut paluumuuttajaryhmä toi uuden kielen, joka levisi heidän vaikutusvaltansa, avioliittojensa ja kaupallisten etujensa kautta.
Tällaisia pieniä tarinoita on kirja täynnä, mutta itselleni kirjan jännittävintä sisältöä on itse salapoliisityö, jolla kieliä tutkitaan. Kieli itsessään on kuin elävä historiankirja, jonka sanasto kertoo paljon kulttuurista joka sitä käytti ja lainasanat puolestaan siitä, keiden kanssa kieli on ollut kosketuksissa. Näistä johtolangoista saadaan kudottua ehtaa historiaa: kielet eroavat, toisinaan koskettavat toisiaan uudelleen, ja lopputuloksena on vyyhti jonka tapahtumia voimme lukea vaikka kukaan ei aikoinaan kirjoittanut niitä ylös.
Itse proto-indoeurooppalaisen kielen rekonstruointi on tietysti tutkimuksen näkyvin tai kiehtovin osa, antaahan se hahmon kielelle, jota kukaan ei ole kuullut tuhansiin vuosiin. Lopputulos on jännittävä, mutta usein aavistuksen sekava. Toivoin jopa, että kirjassa olisi diagrammikuvia tai karttoja, jotka auttaisivat hahmottamaan tätä kaaottista kielten kehitystä hieman paremmin, koska itse jouduin useamman kerran hieman peruuttamaan ja tarkistamaan, että mites tämä nyt oikein etenikään.
Indoeurooppalaisten kielten mukana levisi joka tapauksessa muutakin kuin sanasto. Mukana kulki kulttuurinen malli, joka painotti klaanien patriarkaalisuutta, nuorten miesten soturiveljeyttä ja susi‑ sekä hevossymboleihin kietoutuvaa mytologiaa. Antiikin lähteissä nämä kerrostumat erottuvat vielä selvästi: roomalaiset esimerkiksi huomasivat kelttien jumaltaruston samankaltaisuuden omaansa. Kuinka suuri kulttuurinen murros tämä käytännössä aikoinaan oli, ja miten näinkin soturikeskeinen ideologia vaikutti esimerkiksi naisten asemaan, on oma kysymyksensä. Tätä puolta valottaa Karin Bojsin erinomainen Euroopan esiäidit, joka täydentää Spinneyn kieli‑ ja kulttuuripainotteista teosta tarkastelemalla, miten muuttoliikkeet heijastuivat erityisesti äitilinjoihin ja naisten rooliin yhteiskunnassa.
Lopussa Spinney vielä tarkastelee kaikkien aikojen lingua francaa, englantia, ja pohtii onko sillä samanlaista potentiaalia vaikuttaa tulevaisuuden kielien kehitykseen. Kirjan lopetus tuo kiinnostavasti historian kaaren nykyhetkeen: kielten elämän ja kuoleman tarina ei tietysti kuulu vain menneisyyteen. Proto : How One Ancient Language Went Global vaatii kieltämättä lukijalta keskittymistä, mutta toisaalta se palkitsee perusteellisuudellaan; kirja onnistuu esittelemään uusinta tutkimustietoa kiitettävän monipuolisesti. Suosittelen!