Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Alex Matson ja V. A. Koskenniemi ylistivät tämän kirjan maasta taivaaseen ja Lauri Viljanen kohotti korkeuksiin suurena taidonnäytteenä: “Puhtaan kirjallisen kulttuurin kannalta Lehtosen uusin tyyli on korkeinta, mitä meillä on saavutettu.”
Niinpähän vain Joel Lehtosen viimeisten vuosien tuote Sirkus ja pyhimys on unholaan jäänyt, vaikka aikansa asiantuntijat sitä omanlaisenaan helmenä pitivät, semmoisena aikuisen sadun huipentumana.
Sam Ilola pikkupoikana polttaa kaupungissa talon ja sen mukana äitinsä. Kaunis Angelika-neito pelastaa Samin elämälle Pähkinämäen kartanoon, mutta saa palkakseen rumat kasvot kun poika vahingossa läikäyttää niille myrkkyä. Sam pakenee; hänestä tulee sirkustaiteilija, joka kulkee pitkin maailmaa. Siellä odottaa Minnie Bell eli Tamara Lermontov, yksi maailman ihastuttavimmista ja taitavimmista ekvilibristeistä.
Umpi-ihastumisen jälkeen on suuren vihan aika. Tamara kirjoittaa heidän tarinaansa ja haluaisi julkaista elämäkerran. Yhteiset surut, ilot, ponnistukset tulisivat kaikkien tietoon. Intimiteetti menetetty. Ei käy!
Rikastunut Sam palaa köyhän murhaajan kaavussa kotiseudulle jouluaattona ja järjestää Suuren yllätyksen Angelikalle.
Kirjailija haluaa miellyttää tieten tahtoen lukijaa. Jokaisen uuden luvun alussa on kirjailijan selvitys mitä tulee tapahtumaan.
“Yhdeksän vuotta myöhemmin: aika hyppäys, mutta vilkaisevathan eräät lukijat kuitenkin ensin, miten kirjan lopussa käy, tahtoen vauhdikasta, höläkkämäistä. –
“Nyt Samista, lukijan mieliksi tehdystä täydellisestä nuorukaisesta, sankarista, nerosta, –
Ihan luettavaa ja mielenkiintoista tekstiä tämä on, hyvin pääsee sirkusmaailmaan sisälle. Se taas uskaltaako sinne mennä ja lukea kirjaa silkkana satuna tai pelkkänä tarinana, onkin toinen juttu, koska ainakin Pekka Tarkka pitää tarinaa vahvasti allegorisena esityksenä, missä sirkus on elämä ja Sam itse kirjailija Joel.
Lukee ken mitenkin haluaa: tarinana ja satuna tai sitten laajentaa ja etsii yhtymäkohtia kirjailijan omaan elämään. Ainakin tuo Samin ehdoton EI Tamaran haaveilemalle elämäkertakirjalle on suoraa Joelin omaa kiirastulta, kun Sylvia Avellan ei suostunut polttamaan kirjeitä, joita rakastuneet Joel ja Sylvia toisilleen lähettelivät ja jotka sittemmin tulivat julki Pekka Tarkan toimittamassa kirjassa Putkinotkon herra.
Kyllä Sirkus ja pyhimys lukea kannattaa, antaahan se taas yhdenlaisen kuvan Lehtosen moninaisesta tuotannosta ja eivät kai nuo alussa mainitut asiantuntijat aivan väärässä voi olla.