Monipuolisempi käsitys sukupuolesta on valtavirtaistunut viime vuosina. Sukupuolinormit määrittelevät ihmisiä yhä pitkälti miehiksi ja naisiksi ja vaikka liikkumavara näiden sukupuoliroolien sisällä on laventunut, sillä on silti rajansa. Joissain asioissa miehillä on enemmän liikkumavaraa, toisissa taas naisilla. Monet ihmiset kuitenkin kyseenalaistavat koko binääristä sukupuolinormistoa.
On selvää, että lisääntymisen kannalta sukupuolia on olennaisesti kaksi. Se on edelleen totta, eikä erityisemmin kyseenalaistettu asia. Onneksi ihmisten elämä ei kuitenkaan palaudu pelkästään lisääntymiseen. Jo biologisesti sukupuoli on huomattavasti monimutkaisempi asia kuin pelkästään sukuelimiä katselemalla voi päätellä. Sosiaalisesti sukupuolen ilmaisulle ei sitten ole oikeastaan mitään rajaa, eikä erityisemmin tarvitse ollakaan.
Tätä moninaisuutta psykoterapeutti ja seksologi Miska Salakka kirjassaan avaa. Kirjasta saa hyvät perustiedot siitä, mitä sukupuolen moninaisuus tarkoittaa ja mitä esimerkiksi trans-, cis-, inter- ja muunsukupuolisuus tarkoittavat. Lisäksi kirjassa käsitellään seksuaalisuutta, joka kytkeytyy olennaisin tavoin sukupuoleen. Sukupuoli-identiteetti ei suoraan liity seksuaalisuuteen, mutta voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten ihminen nimeää oman seksuaalisuutensa.
Kirjassa avataan hyvin sukupuolidysforiaa, sukupuolen korjausprosessia ja näiden vaikutusta seksuaalisuuteen. Deittailun ja seksuaalisuus moninaisen sukupuolikäsityksen maailmassa on saanut oman osionsa, jossa avataan muun muassa erilaisia seksitapoja ja sitä, miten sukupuolivähemmistöön kuuluvia voi kohdata fiksusti ja huomaavaisesti.
Salakka muistuttaa, että kukaan ei voi valita omaa seksuaalista haluaan ja sen kohteita, ja on ihan ok todeta, että oma seksuaalinen halu ei nyt kohtaa potentiaalisen kumppanin kanssa. Epävarmuuskin on sallittua. Kuten Salakka toteaa, rehellinen ja toista kunnioittava oman hämmennyksen toteaminen on aina parempi kuin itsevarmuuden teeskentely. Omia mieltymyksiään esimerkiksi seksikumppanin kehon piirteiden suhteen voi kuitenkin joskus pohdiskella uusista näkökulmista, etenkin jos asiaan liittyy yhtään epävarmuutta.
Teos on hyvä opaskirja aihetta vähän tunteville ja niille, joita sukupuoli-identiteetti omalla kohdalla mietityttää. Erityisesti haluaisin nähdä tämän kirjan erilaisten työssään ihmisiä kohtaavien ammattilaisten kanssa, sillä kirjasta saa hyviä ajatuksia ihmisten kohteliaaseen ja huomaavaiseen kohtaamiseen. Esimerkiksi opettajille, nuorisotyöntekijöille ja sotealalla kirjan opeista on varmasti paljon arvoa. Myös sukupuolivähemmistöön kuuluvan läheinen voi kirjasta hyötyä. Tästä kirjasta voisi tarttua matkaan vaikkapa tällainen yksinkertainen lähestymistapa:
Mainio lähtökohta kaikkiin ihmiskohtaamisiin voisikin olla sen tiedostaminen, ettei voi koskaan täysin ymmärtää mitä on olla toinen ihminen, mutta voi pyrkiä olemaan kunnioittavalla tavalla utelias toisen ainutlaatuisuutta kohtaan.








