Bertrand Gatignol ja Hubert: The Ogre Gods I : Petit

Osta kirja itsellesi

Pienikokoisena syntynyt Petit on todellakin olemattoman kokoinen jättiläis-sukulaistensa joukossa. Itse asiassa hän on melkein samankokoinen kuin peukaloisen kokoiset ihmiset, tuo onneton karjalauma, joka kelpaa jättiläisille lähinnä ruokapöydän antimiksi ja palvelusväeksi. Sukunsa sortamalla nuorukaisella on kuitenkin tarkoitus: hän pystyy pariutumaan ihmisen kanssa ja siten tuomaan uutta verta jättiläisten degeneroituneeseen sukulinjaan, joka on nainut omia sisaruksiaan ja sukulaisiaan sukupolvien ajan. Tietysti Petitin mahdolliselle morsiamelle diili ei ole hirveän hyvä, ihmisnainen väistämättä repeytyy kappaleiksi kantaessaan jättiläisen perillistä. Vaan haluaako Petit edes jatkaa sukunsa synkkää perintöä?

Kuten tästä kuvauksesta voi ehkä päätellä, sarjakuva Petit ei ole suunnattu perheen pienimmille. The Ogre Gods -sarja kyllä ammentaa satukuvastosta, mutta nimenomaan niistä vanhoista saduista, jotka vielä olivat täynnä kannibalismia, insestiä ja muuta mukavaa. Saduista ammentaminen näkyy sarjakuvassa muutenkin. Kirjasta löytyy myös kaikkiaan kuusi parin sivun mittaista satua, jotka taustoittavat sarjakuvan kertomusta ja jättiläisten maailmaa. Näiden yli ei parane hyppiä, sillä ne antavat hyvin olennaista taustatietoa siitä, miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Olin alussa hieman epävarma moisesta ratkaisusta, mutta pienet tarinat istuvat sarjakuvan lomaan hyvin.

Sarjakuvan on kirjoittanut Hubert ja piirtänyt Bertrand Gatignol, parivaljakko ei ole minulle ennestään tuttu, mutta tämän sarjakuvan jälkeen toivon törmääväni heidän töihinsä kyllä jatkossakin. Gatignolin kynänjälki ansaitsee oman mainintansa, miehen piirrostyyli on hyvin hienoviivaista ja tarkkaa, mutta siitä huolimatta myös hyvin ilmeikästä. Ei merkkiäkään minkäänlaisesta jäykkyydestä. Tarina on myös kerronnan tasolla rytmitetty hyvin ja se myös pysyy sopivan ennalta-arvaamattomana.

Vaikka kirjan nimessä lukeekin osa 1, on Petit käsittääkseni täysin itsenäinen tarina, joka ei saa jatkoa. The Ogre Godsin muut sarjakuvat sijoittuvat kyllä samaan maailmaan ja niissä saattaa olla osittain samoja henkilöitäkin, mutta ne ovat kuitenkin itsenäisiä kokonaisuuksia. En ole muita osia vielä lukenut, mutta ratkaisu kuulostaa ihan järkevältä. Petit pysyy näin jäntevänä kokonaisuutena, eikä välttämättä kaipaakaan jatkoa. Sarjakuvan perverssi maailma vaikuttaa kuitenkin sen verran mielenkiintoiselta, että jatkan seuraavien osien pariin oikein mielelläni.

Petit oppimassa ruokailutapoja äidiltään.

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämänkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.