Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
KGB:lla tuntuu olevan tappavat sormensa koko maailman kaulan ympärillä. Mark Hollingsworthin kirja Vakoojien valtakunta : miten KGB ja sen perilliset tunkeutuivat länsimaiden ytimeen alkaa, kun maaliskuun 17. päivä 1999 Venäjän televisiokeskuksen RTV:n tuimailmeinen uutistenlukija ilmoittaa dramaattisesti: ”Kolmen kimppa – ei sovi alaikäisille katsojille”.
Rakeisella mustavalkovideolla keski-ikäinen mies ilakoi sängyllä kahden alastoman tummaverikön kanssa ylellisesti sisustetussa asunnossa Moskovan Poljanka-kadulla. Hän näyttäisi olevan Juri Skuratov, Venäjän vaikutusvaltainen syyttäjä. Skuratovin ongelma oli se, että hän tutki Jeltsinin tyttären ja kahden Jeltsinin varapääministerin tekemiä vakavia rikoksia. Hän ei voinut voittaa.
Skuratovista piti päästä nopeasti eroon ennen kuin Kreml joutuisi huonoon valoon. Niinpä televisio näytti videon vielä kaksi kertaa, ja yritti saada syyttäjän perumaan syytökset ja eroamaan virastaan. Lopulta tunnettu ”mediamestaaja”, tekopyhä Sergei Dorenko julisti, että syyttäjän käytöksen takia venäläisten vanhempien olisi vaikeampaa kasvattaa lapsensa isänmaallisesti.
Kun Skuratov ei suostunut eroamaan eikä hylkäämään syytettä Jeltsinin lähipiiriä vastaan, 7.4.1999 sama salaperäinen FSB-upseeri piti dramaattisen ja epätavallisen suorana lähetetyn lehdistötilaisuuden. ”Videonauha on alustavassa tutkinnassa osoittautunut aidoksi, vakooja sanoi vakavalla äänellä ilmekään värähtämättä. Skuratovilta näyttänyt on tosiaan Skuratov.”
Hänen olisi erottava tehtävästään ja asia oli upseerin mukaan tutkittava perusteellisemmin. Lehdistötilaisuudessa esiintynyt FSB-upseeri oli Vladimir Putin, joka ilmoitti, että Skuratov oli oman syyttäjänvirastonsa tutkinnan kohteena. Seuraavana päivänä presidentti allekirjoitti määräyksen, jolla syyttäjä pidätettiin virantoimituksesta. Skuratovin kohtalo oli sinetöity.
Tänään tiedämme Jeltsinin olleen KGB:n sätkynukke siihen asti, kun KGB päätti Putinin johdolla ottaa suoraan myös poliittisen vallan käsiinsä. Tätä hyvin ohjattua peliä ja Skuratovista tekaistua seksivideota hyödyntämällä Putin nousi valtaan. Kun Putin eteni Kremliin, hän osoitti kiitollisuutta myöntämällä syytesuojan koko Jeltsinin perheelle, mikä oli naurettavan läpinäkyvää.
Mark Hollingsworthin mukaan ilman tätä ”hunaja-ansaa” ja videota Putinista ei ehkä koskaan olisi tullut Venäjän presidenttiä: ”Skuratovin maine tahrittiin klassisella FSB-taktiikalla, joka oli peruja jo sen edeltäjältä, KGB:ltä. Video oli kuvattu jo lähes vuotta ennen kuin se näytettiin valtakunnansyyttäjälle, kuukausia ennen kuin hän oli käynnistänyt korruptiotutkinnan.” Näppärää.
Videota oli pidetty varalla, jotta sillä voitaisiin sopivan hetken tullen kiristää. Skuratovin juttu ei ollut yksittäistapaus vaan Venäjän tärkeä ase, jota se on länttäkin vastaan viimeisen sadan vuoden aikana tarvittaessa käyttänyt:
Sen voi ilmaista venäjäksi yhdellä sanalla zapatsikat, joka tarkoittaa tahraamista ja maineen likaamista, mikä on ollut oleellinen osa Venäjän etujen ja ulkopolitiikan ajamista aina vuonna 2023 alkaneeseen Ukrainan sotaan.
Vakoojien valtakunta kuvaa tätä epäinhimillistä ja väkivaltaista maailmaa sen sisältä. Näin maailmaa hallitaan pelolla, seksillä ja väkivallalla. Epäinhimillisyys on muistutus siitä, ettei KGB:n seuraaja ole muuttunut. Kirja kertoo kylmän sodan monimutkaisista ja uskomattomista vakoilutarinoista – vähän liikaakin, roisi ote vaikuttaa väkivallalla ja seksillä mässäilyltä.
Mutta sanoma on selvä: Miten selviytyä umpikujassa, kun opasteita ei juuri ole? Ketkä meistä ovat todellisia pettureita ja ketkä sankareita? Entä miten me selviydymme maailmassa, kun vaihtoedot ovat vähissä eikä kehenkään voi luottaa? Mikä muu kuin kuolema on meidän kaikkien maksaman petturuuden hinta? Vakoojien valtakunta kuvaa pelon ja vainoharhaisuuden maailmaa.