Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Elizabeth Vogelsang kuolee ja hänen poikansa Cameron pyytää hautajaisiin tullutta ex-tyttöystäväänsä jatkamaan äitinsä työtä. Helvetin 1600-luku, alkemia ja Isaac Newton olivat Elizabethin työn pääkohdat ja niihin kulutettu aika ja intohimo eivät saa mennä hukkaan. Lydia Brooks ottaa lopulta työn vastaan, mutta pelkän haamukirjoittamisen sijaan hän hukkuu historiaan samalla kun nitoutuu nykyaikaan, joissa molemmissa tapahtuu outoja ja yllättävän samankaltaisia asioita.
Veden muisti on Rebecca Stottin esikoisromaani ja läpimurtoteos, mutta en silti ihmettele kirjan saanutta kritiikkiä. Ongelma on kerronnassa. Kirja on kirjoitettu minämuodossa, mikä on yleistä ja usein tervetullutta mutta kerronnallisen minämuodon lisäksi Lydia puhuu ja kirjoittaa suoraan Cameronille, mikä ei ole täysin onnistunut lähestymistapa. Kerronnat hyppelevät henkilökohtaisesta yleiseen ja Cameronille puhuttaessa teksti on liiankin henkevää ja huokailevaa ja tuntuu jopa tyhmältä lukea tapahtumia, joissa molemmat ovat olleet osallisina. Kirja on sekoitus arvoituksen ratkaisemista ja raadollista rakkaustarinaa.
Veden muisti kuitenkin pitää otteessaan alkuun päästyään ja on selviää miten 1600-luku voi olla syy kuolemaan 2000-luvulla. Suosittelen kaikille, jotka pitävät arvoituksista mutteivät nykypäivän kylmäverisistä dekkareista.