Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viattomuuden loppu on Leena Lehtolaisen 14. Maria Kallio -dekkari. Tällä kertaa aihe on hyvinkin vastenmielinen sekä arka, kun Lehtolainen kirjoittaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaalirikollisuudesta. Ei mikään jokapäivänen aihe dekkareissakaan.
Maria on uuden edessä. Hän on vetäjänä lasten ja nuorten seksuaalirikoksiin kohdistuvalla osastolla. Murhatutkintaan hän joutuu mukaan, kun seksuaalirikoksista tuomittu juuri vapautunut Tuula Lahti-Haapala surmataan. Halusiko joku Tuulan nuorista uhreista kostaa? Oliko kuolema sattumaa? Onko Lahti-Haapalan kuolema vain pieni siivu siitä totuudesta mitä muualla samaan aikaan tapahtuu?
“En oikein tiennyt mitä hain. Tulitikkurasiaa, jossa olisi surmaajan kantabaarin logo? Hiuspinniä, jonkalaisia myi vain kolme kampaamoyritystä koko maassa? Todellisuudessa etsin Tuulaa, yritin päästä lähemmäksi häntä. Selli, jossa hän oli viettänyt aikaa ennen vapautumistaan, oli jo ehditty siivota.”
Asiaa tutkiessa ilmi tulee totta kai monenlaisia seikkoja aiheeseen liittyen. Nykyaika ja internetin karuimmat puolet tuodaan tarinassa esiin. Marialla itselläänkin on juuri teini-ikäinen poika. Liippaako aihe liian läheltä henkilökohtaista elämää? Mielestäni tässä kirjassa Marian perhe-elämästä on kirjoitettu vähemmän kuin aiemmissa dekkareissa. Muuten itse tarina kulkee tuttua ja turvallista kaavaa, sellaista kuin aiemmissakin Kallio-dekkareissa on totuttu kulkemaan. Tuttuja hahmoja uusien rinnalle jäin hieman kaipaamaan. Kovia kokenut Pekka Koivu vierailee kyllä kirjassa ja mukana on myös jo edesmenneen Pertti Strömin tytär Jenna.
Aihe on karu. Huumoria kirjasta ei kovinkaan paljon löytynyt muutamia heittoja lukuunottamatta. Eikä sitä juurikaan kaivannut. Lukiessa tuli välillä jopa hieman huono olo. Voi vain kuvitella mitä kirjailija on kokenut tätä kirjoittaessaan.