Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pitäisiköhän aloittaa taas kerran kirjavinkki sillä tavanomaisella dekkaripaasauksella? Kyllä kai, sillä olen viime vuosina kovasti ihmetellyt, miksi niin perin moni varsinkin pohjoismaisista dekkareista käsittelee lapsiin tai nuoriin tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa tai ainakin sen uhkaa. Olen sekä todellisessa elämässä että somen syövereissä kuullut lukemattomia kertoja, että tämä aihe karkottaa tehokkaasti lukijoita. No, itse taidan tunnetusti olla hyvin paatunut mieleltäni, sillä luin kuitenkin tämän Mattias Edvardssonin uuden kirjan, mutta enemmän ehkä kuitenkin Edvardssonin kirjailijanmaineen kuin teoksen aihepiirin houkuttelemana.
Tapahtumat lähtevät liikkeelle keväällä 1989 pienessä Gabeljungin maalaiskylässä. 8-vuotias Robin-poika lähtee leikkimään piilosta toisten pikkupoikien kanssa, mutta hän ei palaa enää koskaan elävänä kotiin. Tapahtumaa alkaa tutkia Söderslättin poliisilaitoksen rikostutkintaryhmä, ja nuori poliisin avustaja Gunni Hilding ajautuu ryhmään mukaan ja saa yhä enemmän vastuuta tutkimuksesta. Kylän harvalukuinen väki näyttää aluksi avuliaalta, mutta onko jollakulla heistä kuitenkin synkkiä salaisuuksia? Vaiko kaikilla?
Robinin murhaajaa etsittäessä Gunni joutuu jatkuvasti vastakkain myös oman menneisyytensä kanssa: hän on eronnut tiukasta uskonnollisesta yhteisöstä, Jehovan todistajista, ja sitä myöten eronnut myös perheestään, joka ei saa enää pitää yhteyttä häneen. Mutta sitten aika kulkee eteenpäin, ja tapahtumat hyppäävätkin vuoteen 1994. Silloin paikalliselta leirintäalueelta katoaa taas pikkupoika, ja Gunni alkaa tutkinnan edetessä nähdä yhä enemmän yhtäläisyyksiä Robinin tapauksen kanssa; kollegat eivät oikein tahdo uskoa tähän, mutta Gunni ei anna periksi.
Oli aihe nyt sitten mikä hyvänsä, niin kyllähän Edvardsson kirjoittaa taitavasti. Olen lukenut hänen aiemmat suomeksi ilmestyneet kirjansa, jotka olivat lajityypiltään ehkä enemmän jännitys- tai trillerityyppisiä kuin Viimeisen piilon kaltaisia perinteisiä poliisidekkareita, mutta käyhän tämä näinkin. Jännitys pysyy helpostikin yllä: kirjan luvut ovat lyhyitä ja nasevia, ja hyvin usein kirjailija on sijoittanut lukujen loppuun jonkinmoisen koukun, jotta lukija haluaisi varmasta jatkaa eteenpäin.
Henkilöhahmojen kuvaus oli moitteetonta, jos kohta vähän perinteistä, mutta toisaalta oli hyvä ratkaisu sijoittaa Jehovan todistajien yhteisö Gunnin taustalle; en nyt yhtäkkiä muista lukeneeni vastaavasta asetelmasta dekkareissa kovin usein, vaikka uskonnolliset yhteisöt ovatkin niissä suosittuja. Kirjan sinänsä harvoilla mutta taitavilla viivoilla piirretty ajankuvaus 1980- ja 1990-luvuilta oli mainiota.
Viimeinen piilo on mitä ilmeisimmin uuden sarjan avaus, joten jäämme odottelemaan, millaisia rikoksia Söderslättin kunnassa seuraavaksi tapahtuu.
