Helena Waris: Vuori

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Lifin pomo kutsuu hänet keskustelemaan kanssaan. Työpaikka kaupungin katakombeissa on mennyttä, mutta Lif ei saa aivan tavallisia potkuja. Pomo puhuu omituisia, lyö Lifille kassasta neljä tonnia käteen ja käskee suunnata vuorelle.

Niin, vuorelle. Kaupungin keskellä kohoaa vuori, jota ei ole merkitty karttoihin. Sen huippu on sumun peitossa, eikä kukaan ole koskaan käynyt siellä – tai jos onkin, ei ainakaan ole koskaan palannut hengissä takaisin. Nyt sumu on nousemassa ja vuori paljastumassa, pikkuhiljaa, ja Lifin pitäisi kiivetä vuorelle.

Lif pitää pomoaan hulluna, mutta kun samaa käskyä alkaa käydä muiltakin tahoilta, ei auta kuin totella – etenkin kun kaupungissa alkaa vallita melkoinen maailmanlopun meno, jota on pakko paeta johonkin suuntaan.

Vuori on nopeasti etenevä tarina, joka ei turhia kiertele ja kaartele. Tarinassa on sopivasti arvoitusta, joka aukeaa matkan edetessä. Toki jos viikinkitarunsa tuntee ja Ragnarökin käänteet ovat selvillä, osa tarinan mutkista on etukäteen tuttuja. Tulkinta on kuitenkin tuore ja tarinan henkilötkin ovat lopulta hauskasti tietoisia, missä tarinassa ovat mukana.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari pitää World Fantasy Award -voittajista ja suurten ideoiden scifistä. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Minä pidin Vuoresta hurjasti. Siinä ei ollut mitään ylimääräistä ja eleetön tarinankuljetus piti jännitteen loppuun saakka – vaikka kyseessä olikin tuttuja juttuja pohjoisesta mytologiasta.

  2. Minustakin tämä oli aivan huippu! Jalat irtosi taas kivasti maasta ja realismille annettiin piutpaut. Menisikö tämä suomikumma-kategoriaan, spefiä nyt ainakin. Ja niin jännä oli että ihan jännitti. Juu, oli hyvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *