Elina Pitkäkangas ja kuvaston rikastuttaminen

Mikko – 28.10.2022

Elina Pitkäkankaan fantasiaromaani Sang on upea itämaisiin maisemiin sijoittuva romaani. Sitä markkinoidaan nuortenkirjana, mutta aikuistenkin fantasiakirjallisuuden ystävien kannattaa siihen tutustua. Teos on myös hieno esimerkki siitä, miten suomalainen kirjailija voi kirjoittaa vieraaseen kulttuuriin sijoittuvan romaanin tyylikkäästi.

Haastattelin Elina Pitkäkangasta sähköpostitse lokakuussa 2022.

Sang
Elina Pitkäkangas
Kuva: Marjaana Malkamäki / WSOY

Mistä Sang sai alkunsa? Mitä kysymyksiä halusit kirjalla käsitellä?

Sangin kirjoittaminen on ollut pitkä prosessi. Se sai alkunsa vuonna 2018, kun katsoin scifi-elokuvan In Time. Elokuvassa köyhimmillä ihmisillä ei ollut pääsyä varakkaiden alueille, koska rajaportit vaativat maksua ja tunnistautumista. Aihe valvonnasta on hyvin ajankohtainen ja pohdituttava. Koska spekulatiivinen fiktio on minulle keino käsitellä aikamme yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ongelmakohtia, päätin kirjoittaa tulevaisuuteen sijoittuvan fantasiaromaanin.

Tarkasteltuani YA-fantasiakirjojen representaatioita, kävi selväksi että kuvasto on edelleen hyvin valkonormatiivista, eurosentristä ja heteronormatiivista. On tärkeää, että nuorille lukijoille tarjotaan moninaisia representaatioita heidän omakuvansa ja empatiakykynsä kehittymisen vuoksi, minkä vuoksi aloin miettiä, miten voisin omalta osaltani rikastuttaa kuvastoa. Pohdin paljon valtaan liittyviä kysymyksiä, kuten ”Miten valta jakautuu?”, ”Kenen ääni kuullaan?” ja ”Kenen tarina kerrotaan?”.

Millaista Sangin kirjoittaminen oli? Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa?

Valtaosa Sangiin käytetystä ajasta on mennyt suunnitteluun ja taustatutkimuksen tekemiseen. Keräsin tietoa noin kaksi vuotta, ennen kuin kirjoitin romaanin ensimmäisen version. Taustatyöhön on kuulunut gradun kirjoittaminen, kielen opiskelu, asiantuntijahaastattelujen tekeminen, matkustaminen ja tietenkin aihetta käsittelevän kirjallisuuden lukeminen. Oppiminen ja tiedonkeruu ei ole vieläkään loppunut, vaan koulutan itseäni jatkuvasti lisää.

Sangin kirjoittamisessa vaikeinta on ollut suuren kokonaisuuden hallitseminen. Olen oppinut sietämään epätäydellisyyttä ja ymmärtänyt, että kun edistää projektia edes hieman joka päivä, se tulee kyllä valmiiksi. Helpointa puolestaan on ollut hahmojen luominen. Olen kiinnostunut ns. harmaista hahmoista, mikä tarkoittaa, etteivät hahmoni ole puhtaasti hyviä tai pahoja. Päähenkilöstäni Daweista on tullut minulle erityisen rakas. 

Miksi halusit tarinalle juuri itäaasialaiset puitteet? Oliko tarinassa sellaisia piirteitä, joihin tämä maailma sopi, vai tuliko maailma ensin?

Minulle oli alusta asti selvää, että kirjoittaessani muusta kuin omasta kulttuuristani, tulen tarvitsemaan asiantuntijalukijoita romaanilleni. Kirjan suunnittelun alkuvaiheessa vanhempani asuivat Etelä-Kiinassa, Guangdongin maakunnassa Foshanissa, joten minun oli mahdollista tutustua heidän kauttaan muutamiin mannerkiinalaisiin. Matkustin Kiinaan, missä paikallinen ystäväni esitteli minulle Guangzhouta, Guilinia ja Yangshuota. Matkan jälkeen jatkoin keskustelua hänen kanssaan sähköpostitse. Ystäväni muun muassa näki vaivaa tarkistaakseen kaikki kiinalaiset nimet kirjassani.

Koska hän ei kuitenkaan puhu suomea eikä siten voinut lukea koko käsikirjoitusta, kustantajani etsi minulle vielä kulttuuria tuntevan asiantuntijalukijan, jonka kanssa kävimme tärkeää ja avartavaa keskustelua Sangin kulttuurirepresentaatiosta. Olen itse opiskellut kiinan kieltä Helsingin opistossa ja tutkinut pro gradu -tutkielmassani kiinalaisten hahmojen representaatiota länsimaalaisessa romaanissa, joten kiinalaisesta kulttuurista ammentaminen tuntui minulle luontevimmalta.

Kuinka laajasti olet Fusangin maailmaa kehitellyt kirjan suoraan tarvitseman näkökulman ulkopuolelta? Miltä tuntuisi ajatus muista tekijöistä luomassasi maailmassa? Noiturin maailmahan on saanut kovin pidettyä jatkoa The Witcher -peleistä. Päästäisitkö muita kirjoittajia Fusangiin? Entä pelintekijöitä, elokuvantekijöitä, sarjakuvapiirtäjiä?

Olisin imarreltu, jos kirjani maailma innostaisi toisia taiteentekijöitä. Tietysti sellaisissa tapauksissa toivoisin pääseväni mukaan projektiin, jotta visio Fusangista säilyisi oikeana.

Minulla on valtava määrä lisätietoa Fusangista muistiinpanoissani, sellaista materiaalia, jota en voinut mahduttaa kirjan sivuille. Tarina on kirjoitettu päähenkilö Dawein näkökulmasta, minkä vuoksi lukija tietää Fusangista vain sen, mitä Dawei tietää. On kuitenkin tärkeää, että kirjailijana ymmärrän luomastani maailmasta myös ne asiat, joita päähenkilöni ei tiedä tai ymmärrä.

Missä päin Fusangia haluaisit itse asua? Penglain vilinässä, Namlan vuorilla vai jossain ihan muualla?

Penglai on aika tuskainen paikka asua kuumuutta huonosti sietävälle ihmiselle. Se kuuluu myös Fusangin Turvallisten kaupunkien ohjelmaan, mikä tarkoittaa, että kansalaisten valvonta on hyvin tiukkaa. Vaikka Penglaissa on parempi elintaso ja vähemmän rikollisuutta kuin useimmissa Namlan maakunnan kaupungeissa, valitsisin itse asua rauhallisemmalla seudulla. Dawein idyllisestä kotikylässä Madangessa on helkeäsalpaavan kauniit maisemat, joten siellä olisi ollut mukavaa viettää lapsuus. 

Mistä viittomakieli tuli kirjaan mukaan? Kirjassa kielillä on muutenkin iso osa: kenen kieltä puhutaan, missä ja miksi. Monien kielien rikkaus taitaa olla sinua kiinnostava aihe?

Syitä Dawein viittomakielisyydelle on monia: ensimmäinen on se, että halusin tuoda näkyväksi viittomakieliset ja esittää viittomakielen tasavertaisena muiden kielten rinnalla. Kirjassa kuvataan myös viittomakielisten kokemaa epätasa-arvoa arjessa. Kieli on iso osa ihmisen identiteettiä. On suurta vallankäyttöä kieltää henkilöltä hänen oma kielensä tai nimistönsä.

Sang käsittelee valtaa, sen jakautumista ja vaikutusta ihmisen käytökseen, ja vallan tematiikka ilmenee myös siinä, millä tavoin kirjassa päähenkilön sallitaan kommunikoida hänelle ominaisimmalla kielellä, eli Namlan viittomakielellä.

Dawein hiljaisuus, sekä herkkä ja rauhallinen luonne ovat lisäksi pyrkimykseni rikastuttaa YA-fantasiakirjoissa esiintyvien poikahahmojen kuvastoa. Halusin kirjoittaa päähenkilön, joka on hiljainen ja ystävällinen, ja silti vahva.

Sangin lopetus jättää tarinan herkullisesti auki. Jatkoa lienee siis luvassa? Millaista on tarttua jatko-osan kirjoittamiseen, kun lukijat arvatenkin odottavat jatkoa mielellään jo heti? Ensimmäistä osaa on varmasti saanut valmistella vähän rauhallisemmin.

Sangin jatko-osa on tosiaan tulossa noin vuoden päästä, syksyllä 2023. Aikataulu on varsin tiukka, mutta työskentelyäni helpottaa se, että kaikki jatko-osan juonikuviot on suunniteltu jo ensimmäistä osaa kirjoittaessani. Sang on kirjoitettu alunperin yhdeksi isoksi kirjaksi, mutta se päätettiin jakaa teospariksi, jotta maailma, hahmot ja tapahtumat saisivat tarvitsemansa tilan.

Sang on ollut pidetty kirja, ja välillä jatko-osaa kirjoittaessa tulee hetkiä, joina mietin, onnistunko vastaamaan lukijoiden odotuksiin. Pysyn kuitenkin suunnitelmilleni uskollisena ja yritän olla miettimättä liikaa vastaanottoa.

Olet kirjoittanut nuortenkirjoja. Missä määrin ylipäänsä ajattelet kohderyhmää kirjoittaessasi? Näin suomalaisittain tuntuu vähän hankalalta, kun puhutaan vain nuortenkirjoista ja samassa nipussa ovat varhaisteinien kirjat ja sitten nuorten aikuisten kirjat, joihin omatkin kirjasi taitavat ennemmin osua. Ehkä aikuislukijatkin osaavat hakea young adultia kirjastojen nuortenkirjahyllyistä, ehkä eivät, mutta kuten moni muu nuortenkirja, Sangkin käsittelee aivan aikuisia teemoja varsin kypsällä tavalla. Miltä nämä luokitukset kirjailijan näkökulmasta tuntuvat?

Tiivistit hyvin haasteet, joita etenkin nuorten aikuisten kirjailijat joutuvat pohtimaan. Kannustan aikuisia lukemaan nuortenkirjallisuutta paitsi siksi, että he osoittaisivat arvostusta nuorten kulttuuria kohtaan, mutta myös siksi, että he saisivat hyviä lukukokemuksia.

Miellän itseni nuortenkirjailijaksi, mutta on totta että Sangin kohdalla koelukijani pohtivat myös kaksoisluokituksen mahdollisuutta. Kun kirjoitan kirjani ensimmäistä versiota, kirjoitan itselleni: kerron sellaisia tarinoita, joita haluan eniten lukea. Kohderyhmääni pohdin lähinnä suunnittelu- ja editointivaiheessa. Tämä aikaansaa sen, että kirja sopii hyvin monenikäiselle lukijoille.

Sangilla on ollut paljon aikuisia lukijoita, jotka ovat kiittäneet romaanin maailmanrakennusta ja yhteiskuntakritiikkiä. Nuoremmat lukijat puolestaan ovat innostuneet henkilöhahmojen välisistä suhteista ja toiminnallisesta juonesta. Vaalin kaikkia lukutapoja ja tulkintoja kirjoistani yhtä paljon.

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Suosittelen upouutta Kosmos-kustannuksen tietokirjaa Mixed : Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä, jonka tekijät Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waenthongkham ovat haastatelleet kirjaan 50 mixed-suomalaista heidän kokemuksistaan. Kirja käsittelee antirasismin periaatteita ja rasismiin liittyviä ilmiöitä. Kannustan kaikkia tutustumaan kirjaan ja sen aiheeseen.

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 174 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.