Heidi Airaksinen ja vinot dekkarit

Mikko – 4.2.2023

Heidi Airaksiselta ilmestyi vuonna 2021 queer-dekkari Vierge moderne ja nyt tammikuussa 2023 jatko-osa Maa jota ei ole, joka sijoittuu 1920-luvun queeriin Berliiniin. Kirjassa yhdistyy jännittävä murhajuoni queer-ihmisten elämää valottavaan historialliseen romaaniin.

Haastattelin Airaksista sähköpostilla tammi-helmikuussa 2023.

Maa jota ei ole
Heidi Airaksinen
Kuva: Suvi Helle

Mistä Laventelimurhat-sarja sai alkunsa? Tiesitkö jo Vierge Modernea tehdessäsi, että haluat tehdä siitä kirjasarjan, vai tuliko ajatus jatkosta vasta kirjan kirjoittamisen jälkeen? 

En muista ajatelleeni varsinaisesti kirjasarjan kirjoittamista, kun aloitin Vierge Modernen kirjoittamisen. Olin ylipäänsä yllättynyt kirjoittamisen tarpeestani, en nimittäin ollut koskaan ajatellut ryhtyväni kirjailijaksi. Kuitenkin pian tiesin, että tätä haluan tehdä niin kauan kuin mahdollista, ja aloitin Maa jota ei ole -romaanin suunnittelemisen jo Vierge Modernen ollessa kesken. 

Vierge moderne

Mistä Maa jota ei ole -kirjan tarina sai alkunsa? Mitä halusit kirjalla kertoa? Missä määrin painoi halu kertoa Freddyn ja Harrietin tarina, missä määrin taas halu kertoa lukijalle 1920-luvun Berliinistä ja Hirschfeldin instituutista? 

Tarina sai alkunsa rakkaudestani toiseen kotikaupunkiini Berliiniin, jossa olen asunut vuodesta 2009 lähtien aina kun on mahdollista. Halusin kertoa kaupungin runsaasta queer-historiasta, joka on osin unohdettu ja osin pyyhitty pois kansallissosialismin vuosien aikana, sekä niiden jälkeen DDR:n toimesta. 

On vaikea erottaa kirjan hahmoja ja sitä historiaa, johon halusin heidät sijoittaa; kuitenkin oli itsestäänselvyys, ketkä rakkaista hahmoistani seikkailisivat ja missä. Toisaalta halusin kertoa Hirschfeldin instituutin tärkeydestä tuon ajan queereille sekä seksuaalitieteelle ylipäänsä. 

Mikä kirjan kirjoittamisessa oli sinulle helppoa, mikä vaikeaa? Millainen kirjoittaja ylipäänsä olet?

Kirjoittaminen on minulle helppoa. Rakastan taustatutkimusta ja jos vain sallisin sen itselleni, miettisin ja suunnittelisin kirjojeni juonenkäänteitä yötä päivää. 

Miksi kirjoitat dekkareita? Miksi halusit kertoa nämä tarinat juuri murhajuttujen siivittäminä? 

Varmasti siksi, että olen dekkareiden suurkuluttaja. Jo lapsena rakastin Agatha Christien dekkareita ja Vierge Moderne kehittyi jännäriksi enempiä suunnittelematta. 

Ja miksi juuri tämä aikakausi? 1920-luvun Berliiniä en sinänsä ihmettele, Babylon Berlinin katsoneena ymmärrän täysin, miksi se aika ja paikka kiehtoo ja miten se queer-aiheenkin kannalta tarjoaa paljon mahdollisuuksia. 

Haluan tutkailla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa suurkaupunkien kontekstissa. Berliinin historiassa minua kiinnostavaa juuri tämä ajanjakso siksi, että se päättyy niin dramaattisesti. Oikeiston nousu Euroopassa nyt ja sata vuotta sitten, sekä sotiin johtaneet poliittiset tilanteet, ovat ylipäänsä kiinnostavia.

Halusin myös päästä nimenomaan kertomaan Hirschfeldin Seksuaalititeen Instituutin historiaa, siellä tehtiin jo 1920-luvulla tärkeää työtä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen hyvinvoinnin ja oikeuksien eteen. 

Babylon Berliniä rakastan ja se sattui tulemaan Saksassa televisioon juuri kun olin aloittanut Maa jota ei ole -kirjan kirjoittamisen. 

Millainen historiallisen fiktion kirjoittaja olet? Oletko todella perinpohjainen tutkija, jolle historiallisten yksityiskohtien täsmällisyys on tärkeää, vai riittääkö, että kaikki vaikuttaa hyvältä? 

Olen pikkutarkka tutkija. Aikasemmassa opettajan työssäni totuin tekemään paljonkin taustatutkimusta. Steinerkoulussa opettaja on nimittäin ensisijaisesti tiedonlähde, eivät oppikirjat. 

Rakastan historian tutkimista ja haluan, että kaikki yksityiskohdat ovat autenttisia ja aidon tuntuisia. Maan jota ei ole kohdalla tutkin esimerkiksi naisten housujen käyttöä tarkkaan, jotta selvisi millaisia sen ajan leidit saattoivat käyttää. Coco Chanelin Yacht pants, eli veneilyhousut, olivat tuon ajan naiselle mahdollinen housumuoti. Naisten pukeutumista housuihin paheksuttiin tuolloin vielä laajasti. 

Aiotko jatkaa vielä Laventelimurhien parissa? Joko mielessä poukkoilee seuraava murhajuttu? 

Tottakai! Kolmas osa vie Kerstinin 1930-luvun Lontooseen. Inspiraationa toimii Bloomsbury-ryhmä monisuhteineen sekä modernismi. 

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Lempikirjasarjani toinen osa ilmestyi juuri: Raunio & Rautheimon Mortui non silent -sarjan Vaeltavat vainajat saa kaikki dekkaripalkinnot minulta tänä vuonna! Keväältä odotan Mira Eskelisen Aavistusta ja Tiina Tuppuraisen Elvi ja Ebbaa

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 289 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.