Maria Sann ja surun anatomia

Titta Lindström – 12.5.2023

Kuusi kirjaa kuvittanut Maria Sann on tunnettu oivaltavista kuvituksistaan. Sann valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2018, ja hän on myös saanut Rudolf Koivu -palkinnon 2021 ja Kauneimmat kirjat 2022 -palkinnon.

Omaelämäkerrallinen omakustanne To Moscow with a Broken Heart on kunnianhimoinen aikuisten kuvakirja ja myös ensimmäinen kirja jossa hän itse on kirjoittaja. Kuvakirja herättää välittömästi kysymyksen kuinka tällainen teos oikein syntyi. Haastattelin Maria Sannia sähköpostitse toukokuussa 2023.

To Moscow with a broken heart
Maria SAnn
Kuva: Ilkka Vuorinen

Kirjasi lähtökohta oli ensin haikea ja sitten surullinen. Tarkoituksesi oli palata synnyinkaupunkiisi Moskovaan 30 vuotta sen jälkeen kun perheesi muutti sieltä pois, mutta sitten alkoi Ukrainan sota ja paluu Moskovaan saikin aivan uudenlaisen merkityksen. Minkälaisena koit kirjantekoprosessin, kun kirjan lähtökohta ei enää ollutkaan ihan sitä mitä odotit?

Se oli erittäin haastavaa. Olin suorastaan lamaantunut prosessin edessä. Sain puhtia tekemiseen kun kuulin, että Suomen raja suljetaan Venäjältä rajan yli tuleville.

Kirja käsittelee monella tavalla kysymystä identiteetistä. Mitä on suomalaisuus, maahanmuuttajuus, venäläisyys, suomenruotsalaisuus – ylipäätään keitä katsotaan “meiksi” ja ketkä ovat niitä “muita”. Minkälaisena olet kokenut julkisen keskustelun tästä aiheesta ja jääkö mielestäsi meiltä Suomessa jotain tärkeitä näkökulmia huomaamatta?

Henkilökohtainen kokemukseni on, että valkoihoisena maahanmuuttajana minun oli tietyllä tavalla liiankin helppoa sulautua joukkoon. Minulta odotettiin automaattisesti sulautumista osaksi yhteiskuntaa, oletettiin, että ymmärrän kaiken ja osaan toimia kaikissa tilanteissa. Tietyllä tavalla oli myös liian helppo piilottaa sen, että olen Venäjältä, koko yhteiskunta kannusti siihen erilaisin tavoin.

Maahanmuuttajan kokemus on paljon muutakin kuin ihonvärinsä kautta, etnisten tai kulttuurillisten tapojen näyttäminen. Se voi olla myös lapsiperheköyhyyden kokemuksen keskellä eläminen. Esimerkiksi vähäosaisuus on aihe, jota lähestytään kovin varovaisesti lastenkirjallisuudessa. Kirjat tapahtuvat, käsittääkseni, useimmiten keskiluokkaisten perheiden miljöössä.

On paljon vaikeita aiheita, joita olisi syytä käsitellä myös lastenkirjallisuudessa. Esimerkiksi lähisuhdeväkivalta on tilastojen valossa monen suomalaisen lapsen arkea ja siksi aiheen käsittely lastenkirjallisuudessa olisi minusta paikallaan. 

Yksi asia mikä minua viehätti tässä kokonaisuudessa suunnattomasti on juurikin teoksen fyysisyys ja myös se, että se on käsin koottu. Edustaahan tämä tavallaan ihan päinvastaista kuin monet nykykirjat, joista ei välttämättä ole olemassa fyysistä versiota ollenkaan. Minkälainen on suhteesi lukijana ja kuvittajana kirjallisuuden nykyiseen murroskauteen, uhka vai mahdollisuus?

Minulla oli projektia varten apuraha, joten olin vapaa toimimaan markkinatalouden ulkopuolella. Kirjaa ei tarvinnut myydä eikä siksi ajatella prosessia massatuotannon näkökulmasta. Kirjan materiaalisuus on iso osa kirjan esteettistä kokonaisuutta. Mitä se kertoo, että sivun paperi tuntuu karhealta tai liukuu sormien välissä, kuinka kankea tai painava sivu käänäessä on, vai onko se hento ja kevyt? Miltä kirja tuoksuu? Muidenkin aistien kuin näköistin avulla voi pohjustaa ja luoda draaman kaaren tarinaan. 

Kirjan konseptisi on muutenkin todella mielenkiintoinen. Olisit varmaankin voinut toteuttaa kirjan myös niin, että sitä voitaisiin myydä normaalisti kirjakauppojen kautta, mutta päädyitkin tekemään todella pienen painoksen teoksen, jonka omalaatuinen toteutus on vaatinut paljon käsin koontia. Tässä on kirja, josta ei tule e-kirjaversiota, saati äänikirjaa. Kuinka päädyit tähän ratkaisuun?

Halusin, että tämä teos saa olla olemassa ilman markkinoinnin paineita. Jo kirjan kohderyhmä on vaikea määritellä. Tämä on kuvakirja, jonka ensisijainen yleisö on lukijan sisäinen lapsi.

Kirjan tekstimäärä ei ole suuri, mutta siihen on onnistuttu tiivistämään uskomaton määrä tunteita. Minkälaisena koit itse kirjoitusprosessin, oliko se helpompi vai vaikeampi prosessi kuin itse kirjan kuvittaminen?

Alunperin halusin tehdä hiljaisen, eli täysin tekstittömän kirjan. Hioin tarinaa kuvissa hyvin pitkään. Lopulta oli myönnettävää, että joitakin sanoja kuitenkin tarvitaan tarinan tueksi. Ne lauseet, jotka valikoituivat mukaan, ovat kenties siksi hyvin riisuttuja. Valtaosa kertomuksesta on jo kuvissa.

To Moscow with a Broken Heart voidaan luokitella aikuisten kuvakirjaksi, joka on Suomessa edelleen hyvin harvinainen kirjallisuuden laji. Mitkä ovat mielestäsi tämän genren vahvuudet?

Se on kuvan voimassa ja kyvyssä läpäistä verbaalisen kommunikaation rajat.

Miten kuvailisit omaa matkaasi kuvittajaksi, ja onko sinulla jokin erityinen haave jota haluaisit joskus päästä toteuttamaan?

Olen tavallaan palaamassa lapsuuden lempipuuhien äärelle. Haaveenani on saada sukeltaa yhä syvemmin kuvituksen ja tarinankerronnan maailmaan. Haluan tutkia enemmän pop-up-kirjojen ja ylipäänsä kolmiulotteisuuden mahdollisuuksia kirjan sivulla.

Mitä sinulla on tällä hetkellä työn alla? Mitä voimme seuraavaksi odottaa?

Työskentelen parin kuvakirjan kuvitusten kanssa, mutta jatkotyöstän myös To Moscow With A Broken Heart -kirjaa kesän jälkeen. Siitä on luultavasti tulossa paksumpi ja helpommin distribuoitava. 

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Olin viime viikolla Tukholmassa Astrid Lindgren Memorial Award -palkinnon jakotilaisuudessa ja nyt luenkin vuoden 2023 palkinnon saajan Laurie Halse Andersonin kirjoja. Hänen kirjojaan on sensuroitu USA:ssa ja se on valtava sääli.

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 301 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.