Ulla Koskinen ja 1500-luvun kuohut

Titta Lindström – 9.2.2023

Historiantutkija ja tietokirjailija Ulla Koskiselta ilmestyi syksyllä 2022 teos Soturiaatelin aika Suomessa : Arvid Tawastin perheen elämä 1500-luvulla. Kirja avaa jännittävän näköalan 1500-luvun myrskyisään vuosisataan, sekä tuolloisen yhteiskunnan koko kirjoon ja arkiseen elämään.

Haastattelin Ulla Koskista tammi-helmikuussa 2023.

Ulla Koskinen
Kuva: Antti Kurko

Kirjan alussa mainitset, että Arvid Tawastin tarina ei ole hirveän tunnettu. Se on yllättävää koska hän oli aikanaan huomattava ihminen ja 1500-luku ylipäätään oli Suomen historiassa merkittävää aikaa. Jääkö 1800- ja 1900-lukua edeltänyt historia meillä jostain syystä hieman katveeseen, ja mistä luulet tämän johtuvan?

Toki 1800–1900-lukuja tutkitaan paljon enemmän kuin vanhempia vuosisatoja, ja on tietysti ymmärrettävää, että läheisempi historia kiinnostaa. Kansallisen heräämisen ja itsenäisyyden aika koetaan merkitykselliseksi nykyajan kannalta. Sitten on meitä kummajaisia, joita nämä vanhemmat ajat ja yhden kaverin sanaa käyttäen ”hobittihistoria” kiinnostaa suunnattomasti! 1500-luku oli tyystin toisenlainen maailma kuin se, jossa nyt elämme, ja se on erittäin jännittävää. Tosin tuolle ajalle ominainen sodankäynti, epävarmuus, suurvaltapeli ja talouden ongelmat näyttävät nykyään taas paljon ajankohtaisemmilta kuin vielä hetki sitten.

1800-1900-luvuilta on myös käytettävissä paljon henkilökohtaista aineistoa, kirjeitä, päiväkirjoja ja kuvia, joista voi rakentaa ihmisläheisen kuvan henkilön elämästä. Vanhempien aikojen lähteet ovat vähäisemmät ja hajanaisemmat, joten historiantutkimuksen mahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi kaikki on kirjoitettu vanhalla ruotsilla ja saksalaisella käsialalla, jonka lukeminen ja tulkinta asettavat omat haasteensa. Jos sitten mietitään, miksi Arvid Tawast on jäänyt suhteellisen tuntemattomaksi, niin pieni osa sotapäälliköistä ja aatelisista nostettiin 1800-luvulla kansallista historiankirjoitusta luotaessa ikään kuin jalustalle ”suomalaisiksi sankareiksi”. Arvid Tawast ei sattunut kuulumaan siihen joukkoon. Suomalainen historiankirjoitus on usein tiivistynyt nuijasodan ympärille, eikä Tawastilla ollut siinä näkyvää roolia.

Mistä lähti oma kiinnostuksesi Arvid Tawastia kohtaan?

Kaikki sai alkunsa 1990-luvulla sukututkimuksesta, jota aloin tuolloin harrastaa 15-vuotiaana. Löysin esivanhemmistani Henrik Jesperinpoika -nimisen miehen ja sain tietää, että hän oli toiminut erään Arvid Tawastin kirjurina. Sattumalta selvisi, että kyseiseltä Arvid Tawastilta oli säilynyt kirjekokoelma ja ajattelin, että ehkä sieltä löytyisi esi-isäni kirjoittamia kirjeitä.

Kävi myös ilmi, että kirjuri oli mestattu vuonna 1599 yhdessä isäntänsä kanssa. Se oli aika järkyttävä tieto ja sai minut selvittämään, mitä siinä oli taustalla ja mitä tuohon aikaan oikein tapahtui. Arkistosta löytyikin 1500-luvun Suomen mittapuulla ainutlaatuisen suuri lähdekokoelma, Tawastin kotiarkisto, joka sisältää 500 kirjettä ja 700 sivua tilikirjoja. Kokoelma oli huonosti tunnettu.

Hieman myöhemmin, kun aloittelin Suomen historian jatko-opintoja, tuumin, että Tawastin kokoelma soveltuisi hienosti tutkimusaineistoksi. Niinpä tein sen pohjalta väitöskirjani ”Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011) ja monia artikkeleita, jotka käsittelivät aatelin vastavuoroisia verkostoja ja hallinnon hoitamista niiden avulla.

Paljon aineistoa jäi kuitenkin käyttämättä. Yleisesti ottaen kaikki hauska ja ylimääräinen piti karsia tieteellisten kysymysten tieltä pois. Niinpä aloin miettiä, että kyllä näin hieno aineisto täytyy saada esiin myös elämäkertakirjan muodossa. Se tarjoaa niin paljon yksityiskohtaista tietoa arkisista asioista, joita 1500-luvun Suomesta ei tunneta hyvin.

Suomen aatelin kultakauden päättyessä, ei pelkästään Arwid Tawastin käynyt huonosti, vaan myös hänen perheensä sai maksaa kovan hinnan Sigismundin kannattamisesta. Tiedätkö kävikö näin myös mestatun esi-isäsi Henrik Jesperinpojan perheelle, vai koskiko tällaiset laajemmat seuraukset lähinnä aatelia?

Henrik Jesperinpojan perheelle kävi paremmin, sillä hänen leskensä Beata sai jäädä asumaan perheen kartanoon. Kartano periytyi sittemmin heidän tyttärelleen ja tämän jälkeläisille. Mahdollisesti heidän kotinsa silti ryöstettiin eli tuhottiin ja tavarat takavarikoitiin samoin kuin Arvid Tawastilla. Se oli tapana puolin ja toisin nuijasodassa ja sen jälkiselvittelyissä. Kuitenkin Kaarle-herttuan langettamat seuraukset olivat aatelille raskaammat, koska heillä oli isompi rooli ja vastuu sisällissodassa päätöksentekijöinä.

Tämän kirjan tekeminen on vaatinut paljon arkistotyöskentelyä. Miten tämä nykyään hoituu, onko aineisto enimmäkseen jo digitoitua, vai jouduitko menemään paikan päälle?

Tawastin kokoelma on edelleen digitoimatta ja säilytyksessä Ruotsissa. Se on kuitenkin mikrofilmattu, ja juuri mikrofilmit löysin ensimmäisenä. Tilasin ne yliopiston kirjastoon luettavaksi ja kopioin kaikki reilusti yli tuhat sivua paperille. Myöhemmin kävin tutkimassa alkuperäisiä asiakirjoja Tukholman Riksarkivetissa ja otin siellä valokuvia.

Tutkimus eteni niin, että kirjoitin kirjeet puhtaaksi koneelle, jolloin niitä oli helpompi käyttää. Arkistossa ne oli laitettu aakkosjärjestykseen. Elämäkertaa varten tein joka kirjeestä tiivistelmän ja järjestin ne aikajärjestykseen, jolloin asiat asettuivat ajalliseen jatkumoon. Elämänvaiheet hahmottuivat siitä ikään kuin itsestään.

Kuten kirjassa käy ilmi, 1500-luvun lopun tapahtumat eivät olleet kriittisiä vain Suomelle vaan koko Ruotsin valtakunnalle. Minkälaista huomiota nämä tapahtumat ja Arwid Tawastin arkistot ovat saaneet ruotsalaisten historijoitsijoiden keskuudessa?

Tawastin arkisto ei ole saanut siellä kovinkaan paljon huomiota, pikemminkin vielä vähemmän kuin Suomessa. Tawastin asiakirjat ja kirjeet koskevat pääasiassa Suomen ja Viron asioita eivätkä ne ole ehkä sen takia olleet erityisen kiinnostavia Ruotsin historian tutkijoille. Valtaosa kokoelman ihmisistä on suomalaisia ja Arvid Tawast on melko tuntematon henkilö Ruotsin puolella. Ruotsin sisällissotaa 1590-luvulla ja kuningas Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelua on toki käsitelty Ruotsissa paljon, mutta enimmäkseen tietysti sikäläisestä näkökulmasta eli keskittyen tapahtumiin Ruotsin puolella. Kaarlen sotaretki Suomeen on niiden kannalta vain sivujuoni. Suomen puolella perinteenä on vastaavasti täkäläisen nuijasodan tutkimus.

Tuliko sinulle Tawastin perheen arkiston tutkimuksessa yllätyksiä vastaan? Entä jäikö joihinkin sinua kiinnostaneisiin kysymyksiin vastaus saamatta?

Suurin yllätys oli, kuinka tarkasti näin kauan sitten eläneen henkilön elämänvaiheet voidaan selvittää. Usein on mahdollista seurata Arvid Tawastin elämää päivän tai viikon tarkkuudella ja vain harvoin on muutaman kuukauden pätkä, jolta tietoja ei ole.

Samalla täytyy todeta, että Arvid Tawastin elämän alkuvaiheet noin 25-vuotiaaksi asti ovat edelleen pitkälti hämärän peitossa, koska ennen hänen sotilas- ja hallintouransa alkua ei ole säilynyt juurikaan henkilökohtaisia lähteitä. Tawastin oma arkisto alkaa noin vuodesta 1570, kun hänestä tuli kartanonisäntä ja päällikkö. Hän alkoi selvästikin pitää siinä vaiheessa tilikirjojensa ja kirjeenvaihtonsa säilyttämistä tärkeänä asiana.

Myös se harmittaa, että Tawastin äidin Cecilian taustaa ei ole voitu vahvistaa, vaikka siitä onkin olemassa hieno ja jännittävä, Ruotsin ylhäisön pariin vievä teoria.

Tiedätkö jo seuraavan kirjasi aiheen? Minkälaisista aiheista olet ylipäätään kiinnostunut?

Minua kiinnostavat aiheet, joissa päästään eläytymään ihmisten arkiseen elämään ja olemiseen ympäristöissä, jotka ovat meille vieraita ja erilaisia. Usein elämä entisaikaan oli vaikeaa, työlästä ja ankaraa, mutta siitä löytyy samaa tunnetta ja lämpöä, jonka me nykyajassa tunnistamme ja joka liikuttaa meitä.

Tällä hetkellä suunnittelen muistelmakirjaa, jossa ääneen pääsisivät 1900-luvun alussa syntyneet ihmiset. Kirja on pitkälti vielä luonnosvaiheessa, joten katsotaan, millainen siitä tulee! Idea on joka tapauksessa, että muistelijat saavat kertoa omin sanoin, miten he kokivat vuosisadan alun suuret mullistukset, itsenäistymisen, kansalaissodan, pula-ajan ja sota-ajan. Nämä ovat kaikille tuttuja asioita, ja ainakin itseäni kiinnostaa kuulla, miten sen ajan työväenluokkainen lapsi, nuori ihminen ja aikuinen nuo mullistukset
arkisessa elämässään koki ja mitkä ovat jääneet heille muistamisen arvoisiksi asioiksi. Voi olla, että kuva on hyvin erilainen kuin historiankirjoissa. Tutkimuksessa on tullut esiin, että esimerkiksi niinkin itsestään selvältä tuntuva historiallinen käännekohta kuin Suomen itsenäistyminen ei välttämättä jättänyt juurikaan jälkiä aikalaisten päiväkirjoihin. Meidän mielestämme mullistavat tapahtumat eivät aina merkinneet mieliinpainuvia muutoksia arkielämän kannalta.

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Jos on kiinnostunut 1500-luvusta ja henkilöhistoriasta, niin Anu Lahtisen kirja Ebba, kuningattaren sisar (Atena 2021) on hieno ja jännittävä kurkistus Ruotsin ja Suomen ylhäisimpien piirien elämään. Marski Klaus Flemingin vaimo Ebba Stenbock oli Arvid Tawastin aikalainen, mutta kuten kirjan nimi antaa ymmärtää, kuului selvästi parempiin piireihin. Mutta pyydettiinpä Tawast kerran hätiin, kun Helsingissä tarvittiin seuranpitäjää yksinäiselle rouva Ebballe, jonka mies oli purjehtinut sotavalmisteluihin Viroon. Eli kyllä
näiden kahden tiet myös ristesivät!

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 301 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.