Paljas seinä on tekijänsä, aiemmin suomentamattoman Elisabeth Sanxay Holdingin tunnetuin teos. Vähän toisen maailmansodan jälkeen ilmestyneessä romaanissa eletään sotavuosia kotirintamalla. Lucia Holley pyörittää taloutta, jossa on hänen kaksi teini-ikäistä lastaan, hänen iäkäs isänsä ja kotiapulainen. Lucian mies palvelee jossain Tyynellämerellä. Kaikki tavara on kortilla ja elämä on vähän niukkaa, mutta kaikki on suurin piirtein tasapainossa.
Lucian 17-vuotias tytär Bee tapailee Ted Darbya, vanhempaa miestä. Lucia käy tapaamassa Darbya ja yrittää suostutella tämän jättämään Been rauhaan, mutta Bee ei tietenkään siedä tällaista asioihinsa puuttumista. Bee kutsuu Darbyn salaiselle vierailulle Holleyden venevajalle, mutta jää kiinni. Venevajalle menee Lucian isä, joka sanoo kovistelleensa Darbya ja tuupanneensa tämän veteen.
Seuraavana aamuna Lucia menee venevajalle lähteäkseen veneellä aamu-uinnille. Venevajasta löytyykin ruumis: Ted Darby on kaatunutveneeseen ankkurin päälle ja kuollut siihen paikkaan.
Tietysti se tarkoittaa poliisia, hän ajatteli. Silloin isän on saatava tietää että hän teki tämän. He saavat selville miksi Ted tuli tänne, ja Bee vedetään mukaan. Enkä pysty pitämään sitä salassa Tomilta. En mitenkään. Se tulee iltapäivälehtiin.
Siitä tulee niin kauheaa, hän ajatteli. Raukalle pienelle Beelle. Tomille. Davidille. Mutta kaikkein pahinta isälle. Hänen on mentävä oikeuteen. Häntä syytetään. Hän on niin järkyttynyt, niin nöyryytetty.
Niinpä Lucia tekee, mitä kuka tahansa läheisiään suojeleva äiti tekisi: hän ajaa veneellä suojaisaan paikkaan erään saaren rannassa ja kippaa ruumiin sinne, toivoen ettei sitä löydetä tai jos löydetäänkin, ei osata enää yhdistää heihin. Ongelma ratkaistu! No, tietäähän sen, ettei asia niin helpolla painu unholaan. Pian paikalla pyörii paitsi poliisi, myös Darbyyn kytkeytyviä rikollisia kiristyspuuhissa. Lucialla on ratkaistavanaan iso ongelma, eikä hän voi pyytää apua oikein keneltäkään.
Samaan aikaan lapset ovat mahdottoman vaativia ja kontrolloivia, eivätkä anna äidilleen hetken rauhaa. Tämä kotiäidin hajoaminen jatkuvien vaatimusten keskellä, samalla kun pitäisi hävittää ruumis, valehdella poliiseille ja hoidella kiristäjät, olikin kirjan parasta antia. Siinä on jotain realistista, joka saa suhtautumaan Luciaan lämpimästi. Että tämäkin vielä kotiäidin riesana! Holding kuvaa hienosti Lucian aina vain vaikeammaksi käyvää tilannetta.
Käännöksessä on jonkun verran haparointia. Rikosta setvivä poliisi on ”luutnantti Levy”, mutta kai ”lieutenant” komisarioksi tai vastaavaksi poliisiarvonimeksi suomeksi kääntyy. Toisinaan lauserakenteet ovat silkkaa englantia suoraan suomeksi käännettynä. Kirja olisi kaivannut vielä viimeistelyä; nyt se ei ole erityisen huoliteltua työtä. Kansikuvakaan ei oikeastaan liity kirjaan millään tavalla, vaan tuntuu siltä, että sen on valinnut joku, joka ei oikeastaan ole lukenut koko kirjaa.
Suomennoksen puutteista huolimatta Paljas seinä on jännittävä trilleri ja lukemisen arvoinen. Lucian ympärille kiristyvä verkko toimii ja jännitys tiivistyy kirjan edetessä. Sodanaikaiset olosuhteet säännöstelyineen ja mustine pörsseineen tuo viehättävää ajankuvaa.
Kirjasta on tehty kaksikin elokuvasovitusta. The Reckless Moment eli Paljastettuja sieluja ilmestyi jo vuonna 1949, pääosissaan Joan Bennett ja James Mason. Sitä pidetään nykyään yhtenä ohjaaja Max Ophülsin parhaista töistä. Vuonna 2001 ilmestyneestä The Deep Endissä pääosassa nähdään Tilda Swinton; elokuva ottaa ensimmäistä sovitusta enemmän vapauksia juonen suhteen ja vaihtaa esimerkiksi Been Beauksi eli tyttären pojaksi.






