Ystävykset Pupu ja Karhu leikkivät, kun taivaalta kuuluu Kurjen ääni ja pian ystävysten jalkoihin putoaa joku paperinpala. Se on kartta. Karhu ehdottaa, että ystävät palauttavat kartan omistajalleen – sehän on helppoa, sen kun seuraa kartan reittiä. Pupua pelottaa, mutta Karhu lupaa, että on turvallista lähteä kotiniityn ulkopuolelle. Ystävysten matka vie metsän halki. Matkan varrella he näkevät kaikenlaista jännittävää ja lopulta Kurkikin löytyy ja kartta saadaan palautettua omistajalleen.
Reetta Niemelän kirjoittaman ja Eri Shimatsukan kuvittaman kuvakirjan juju on siinä, että siinä seikkaillaan Alvar, Aino ja Elissa Aallon maailmassa. Kirjan sivuilta löytyy paljon viittauksia Aaltojen arkkitehtuuriin ja designiin: on rakennuksia, huonekaluja, kuoseja ja muita esineitä. Ihan kaikkea ei tarvitse itse osata kirjasta bongata, vaan lopusta löytyy aukeama, jossa kerrotaan lyhyesti Aaltojen työstä ja kerrotaan, mitä kaikkea sivuilta on löydettävissä.
Niemelä ja Shimatsuka eivät ole ensimmäistä kertaa asialla. Aikaisempi Kettu ja hiljaisuus oli kerrassaan viehättävä kuvakirja hiljaisuuden tärkeydestä ja herkkyyden huomioimisesta. Kurjen kartta on hyvin tehty, mutta aihevalinta herättää hieman ihmetystä. Onko Aaltojen tuotteiden markkinoiminen todella lastenkirjalle tarpeellinen tehtävä? Onko Etana Editions tehnyt kirjan yhteistyössä Artekin kanssa, vai mainostaako kirja Artekin tuotteita ihan hyvää hyvyyttään? Tämä kaikki on hieman hämmentävää.
Jos kirja olisi englannin- tai japaninkielinen, näkisin tällä erinomaista potentiaalia turisteille myytävänä matkamuistotuotteena. Turisteja tällainen suomalaisen muotoilun esittely varmasti kiinnostaa. Suomalaiset lapset tuntuvat vähän oudommalta kohderyhmältä. Jos kuitenkin haluaa esitellä lapsille Aaltojen designia, Kurjen kartta on kyllä hyvin tehty lasten kuvakirja.






